Yliopiston ja yrityksen yhteinen väitöskirjakonsepti on tohtoriopiskelijan unelma

Henri Kähkönen aloitti väitöskirjatutkimuksensa viime syksynä Aallon ja Saabin yhteisessä Industrial Phd -konseptissa, jota Saab rahoittaa. Hän kokee pystyvänsä yhdistämään sekä yrityksessä että yliopistossa työskentelyn hyvät puolet. ”Jos tekisin väitöskirjaa kokonaan yrityksessä, minulla jäisi vähemmän aikaa tutkimukselle. Mutta jos työskentelisin vain yliopistossa, minulla olisi kyllä aikaa tutkimukselle, mutta yhteydet yritysmaailmaan olisivat huonommat. Nyt pystyn keskittymään sataprosenttisesti tutkimukseen, mutta samalla yhteistyö yrityksen kanssa on hyvin tiivistä.”

Henri iloitsee myös siitä, että vakituisen työsopimuksen turvin elämässä on varmuutta ja jatkosuunnitelma olemassa.

”Teen töitä pääasiassa Aallossa, mutta vierailen ja pidän palavereja Saabin edustajien kanssa säännöllisesti. Kuukausipalaverissa kerromme, miten olemme edenneet tutkimuksessa ja saamme hyviä kommentteja siihen, miten kannattaisi edetä. Samalla saamme tietoa siitä, miten tulokset hyödyttävät yritystä”, Henri kertoo. Keväällä Henri on menossa kuukaudeksi Saabille Göteborgiin työskentelemään tuotekehitysprojektissa. Tämä toimintamalli on tärkeä, sillä siinä varmistetaan, että tutkimuksesta saadaan tietoa siirrettyä tuotekehitykseen ja tutkijat taas näkevät, minkälaisia haasteita nykyisten tuotteiden kehityksessä on.

Tutkimuksen aiheena tutkat

Henri tutkii väitöskirjassaan 26–40 gigahertsin alueella toimivia antenneja. ”Kyseisellä kaistalla toimivia antenneja on tutkittu aikaisemminkin, mutta julkaistuja tutkimuksia ei ole juurikaan tehty vaiheohjatuista antenniryhmistä, jotka toimivat koko mainitun kaistan laajuisesti. Vaiheohjatulla antenniryhmällä tarkoitetaan monesta antennista muodostuvaa ryhmää, jonka antennielementit ovat hyvän suorituskyvyn saavuttamiseksi noin puolen aallonpituuden päässä toisistaan. Tulevaisuudessa antenneja saatetaan rakentaa tälle kaistalle, koska mitä korkeammalla taajuudella ollaan, sitä tarkempi tutkakuva saadaan. Huonona puolena on kuitenkin se, että tutka ei silloin havaitse kaukana olevia kohteita.”

Millaista on tutkijan työ? Henrin tapauksessa hän tutkii ensin tausta-aineistoa eli sitä, mitä aiheesta on tutkittu aiemmin. Tarkoitus on tietenkin kehittää parempia ratkaisuja kuin mitä aikaisemmat ovat olleet. ”Teemme paljon simulointeja, joista jo näemme, olemmeko onnistuneet parantamaan toimivuutta. Sen jälkeen mietimme, miten voimme valmistaa kehittämämme ratkaisun joko metallisista tai muovisista kappeleista. Lopuksi valmistamme prototyypin, jota testaamme radiokaiuttomassa huoneessa.” Tutkimuksen tuloksena saadaan myös kokemusta uusista antennien valmistumismenetelmistä, kuten uusista metallin 3D-tulostamismenetelmistä.

Prototyypin valmistaminen on viimeinen askel, jossa varmistetaan, että kehitetty ratkaisu toimii myös elävässä elämässä. Saabin keskeiset antenniasiantuntijat ovat mukana Henrin projektin ohjausryhmässä. Tällä varmistetaan, että Saab voi nopeasti hyödyntää onnistuneita tuloksia.

Aallolla ja Saabilla yhteistyösopimus

Saabin tutkimusjohtaja Petteri Alinikula kertoo, että Ruotsissa vastaavanlainen käytäntö on hyvin yleistä.

”Ruotsalaisissa yrityksissä myös kokeneet asiantuntijat saattavat siirtyä yliopistoon syventämään osaamistaan, jakamaan tietotaitoa ja laajentamaan verkostojaan”, hän sanoo. Aalto-yliopisto ja Saab solmivat kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen vähän yli vuosi sitten.

”Haemme jatkuvasti Suomessa Aallon ja Saabin teollisuustohtoriohjelmaan diplomi-insinöörejä, joita kiinnostaa tehdä tutkimusta yritysyhteistyössä.”

Lue lisää Aallon ja Saabin yhteistyösopimuksesta >>

Lisätietoja teollisuustohtoriohjelmasta:

Mirella Lähteenmäki
Päällikkö, yrityssuhteet
mirella.lahteenmaki@aalto.fi
+358 40 3538341