Uutiset

Yhteys Foresail-1-tiedesatelliittiin on menetetty – uuden satelliitin rakentaminen on jo alkanut

Uuteen satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Takaisku on aina suuri pettymys, mutta vie myös tutkimusta ja opetusta eteenpäin, sanoo satelliitin rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.
Havainnekuva tiedesatelliitti Foresail-1:stä maapallon yllä.
Havainnekuva Foresail-1-tiedesatelliitista avaruudessa. Kuva: Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 26. toukokuuta. Laukaisu sujui hyvin ja yhteys satelliittiin saatiin normaalisti. Yhteys menetettiin kuitenkin äkillisesti satelliitin lähettimen tehonnoston jälkeen kesäkuussa.

”Sen jälkeen tieto satelliitin tilasta ja ongelman kestosta on ollut arvailujen varassa. Halusimme antaa tiimille työrauhan satelliitin pelastamiseksi. Satelliitissa on monia varajärjestelmiä, joita on yritetty aktivoida radioteitse. Tämä työ jatkuu edelleen. Nyt meidän pitää valitettavasti hyväksyä, että yhteyslinkki satelliittiin on kuitenkin hyvin todennäköisesti menetetty”, kertoo satelliitin kehitystä ja rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.

Aalto-yliopiston satelliittitiimi on osana huippuyksikköä kehittänyt satelliittilaboratoriossaan täysin uuden, avoimen satelliittialustan, joka koostuu muun muassa asentojärjestelmästä, radiosta, keskustietokoneesta, rungosta, antenneista ja asentosensoreista. Järjestelmä on koottu edullisista elektroniikkakomponenteista, jotta tulevaisuuden satelliitit olisivat halvempia. Ne eivät valitettavasti aina kestä avaruuden olosuhteita.

Praks sanoo suoraan, että satelliitin menetys on hänen tiimilleen ja koko huippuyksikölle suuri pettymys.

”Takaiskut kuitenkin aina opettavat ja vievät osaamista ja tutkimusta eteenpäin. Tässäkin projektissa on koulutettu kymmeniä diplomi-insinöörejä ja useita tohtoreita. Täytyy myös muistaa, että Suomen ensimmäinen satelliitti, jo viisi vuotta avaruudessa toiminut Aalto-1, avasi oven koko Suomen avaruusteollisuudelle. Ilman riskinottoa ei tule läpimurtoja”, hän korostaa.

Uuden satelliitin rakentaminen on jo aloitettu Aalto-yliopistossa. Se voidaan koota nopeasti jo tehdyn kehitystyön pohjalta. Satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Myös hyötykuormista vastaavat tiimit Turun yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat jo rakennustyössä mukana.

Lisätietoja

Jaan Praks
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 420 5847
[email protected]   

Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh. 050 311 1950
[email protected]  

Rami Vainio (lisätiedot liittyen satelliitin kantamaan partikkeliteleskooppi Pateen)
professori, Turun yliopisto
puh. 040 7397 347
[email protected]  

Pekka Janhunen (lisätiedot satelliitin plasmajarrusta)
tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos
puh. 029 539 4635
[email protected]   

Emilia Kilpua
professori, Helsingin yliopisto
puh. 029 415 0615
[email protected]   

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Piirroskuvituksessa on siniasuinen mieshamo kumartuneena 3D-printterin ylle, kuvassa on myös maapallo, jonka yllä kulkee lentokone, sekä sormet, jotka pitelevät kuutiota, jossa lukee error!. Kuvitus: Studio Jenni & Jukka.
Aalto Magazine Julkaistu:

Totta vai tarua: 3D-tulostuksella voidaan valmistaa avaruusraketti?

Apulaisprofessori Mika Salmi oikoo 3D-tulostuksesta vallitsevia mielikuvia. Salmen professuurin ala on kestävä kehitys valmistuksessa.
White coffee cup with Space 21 logo, space's common room on the background.
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Space 21:n aamukahvit syksyllä 2023

Kahvia, aamupalaa ja hyvää seuraa radikaalin luovuuden olohuoneessa – kaikki Aaltolaiset ovat tervetulleita Space 21:n kuukausittaiselle aamukahville.
Pärttyli Rinne, photo by Nora Rinne
Yliopisto Julkaistu:

Pärttyli Rinne: Vaakakupissa painaa työn sisäinen merkityksellisyys ja taloudellinen hauraus

"Ilman vakituista virkaa olevat akateemiset ihmiset kokevat epävarmuutta ja stressiä, joka liittyy etupäässä taloudelliseen haurauteen. Se ei ole vain minun kokemukseni."
Rakkauden lajit muodostavat tilastollisesti samankaltaisuusjatkumon, jossa rakkauden kokemuksen voimakkuus heikkenee. Kuva: Philosophical Psychology -lehti, https://doi.org/10.1080/09515089.2023.2252464.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin

Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu.