Uutiset

Yhteys Foresail-1-tiedesatelliittiin on menetetty – uuden satelliitin rakentaminen on jo alkanut

Uuteen satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Takaisku on aina suuri pettymys, mutta vie myös tutkimusta ja opetusta eteenpäin, sanoo satelliitin rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.
Havainnekuva tiedesatelliitti Foresail-1:stä maapallon yllä.
Havainnekuva Foresail-1-tiedesatelliitista avaruudessa. Kuva: Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 26. toukokuuta. Laukaisu sujui hyvin ja yhteys satelliittiin saatiin normaalisti. Yhteys menetettiin kuitenkin äkillisesti satelliitin lähettimen tehonnoston jälkeen kesäkuussa.

”Sen jälkeen tieto satelliitin tilasta ja ongelman kestosta on ollut arvailujen varassa. Halusimme antaa tiimille työrauhan satelliitin pelastamiseksi. Satelliitissa on monia varajärjestelmiä, joita on yritetty aktivoida radioteitse. Tämä työ jatkuu edelleen. Nyt meidän pitää valitettavasti hyväksyä, että yhteyslinkki satelliittiin on kuitenkin hyvin todennäköisesti menetetty”, kertoo satelliitin kehitystä ja rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.

Aalto-yliopiston satelliittitiimi on osana huippuyksikköä kehittänyt satelliittilaboratoriossaan täysin uuden, avoimen satelliittialustan, joka koostuu muun muassa asentojärjestelmästä, radiosta, keskustietokoneesta, rungosta, antenneista ja asentosensoreista. Järjestelmä on koottu edullisista elektroniikkakomponenteista, jotta tulevaisuuden satelliitit olisivat halvempia. Ne eivät valitettavasti aina kestä avaruuden olosuhteita.

Praks sanoo suoraan, että satelliitin menetys on hänen tiimilleen ja koko huippuyksikölle suuri pettymys.

”Takaiskut kuitenkin aina opettavat ja vievät osaamista ja tutkimusta eteenpäin. Tässäkin projektissa on koulutettu kymmeniä diplomi-insinöörejä ja useita tohtoreita. Täytyy myös muistaa, että Suomen ensimmäinen satelliitti, jo viisi vuotta avaruudessa toiminut Aalto-1, avasi oven koko Suomen avaruusteollisuudelle. Ilman riskinottoa ei tule läpimurtoja”, hän korostaa.

Uuden satelliitin rakentaminen on jo aloitettu Aalto-yliopistossa. Se voidaan koota nopeasti jo tehdyn kehitystyön pohjalta. Satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Myös hyötykuormista vastaavat tiimit Turun yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat jo rakennustyössä mukana.

Lisätietoja

Jaan Praks
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 420 5847
[email protected]   

Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh. 050 311 1950
[email protected]  

Rami Vainio (lisätiedot liittyen satelliitin kantamaan partikkeliteleskooppi Pateen)
professori, Turun yliopisto
puh. 040 7397 347
[email protected]  

Pekka Janhunen (lisätiedot satelliitin plasmajarrusta)
tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos
puh. 029 539 4635
[email protected]   

Emilia Kilpua
professori, Helsingin yliopisto
puh. 029 415 0615
[email protected]   

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Feedback controlled hydrogels. Picture: Ikkala lab / Aalto University and Priimägi lab / Tampere University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin mimosan ja kärpäsloukkukasvin innoittamina

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään homeostaattisen järjestelmän, joka reagoi ympäristön muutoksiin dynaamisesti samaan tapaan kuin elävät organismit. Saavutus voi mahdollistaa uudenlaisia älykkäitä materiaaleja ja interaktiivista pehmeää robotiikkaa.
Aalto-yliopiston opiskelijat Joensuun torilla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto Road Show valloitti Itä-Suomen!

Aalto-yliopisto jalkautui viikon kestävälle lukiokiertueelle, Aalto Road Showlle, Itä-Suomeen viikolla 44.
Opiskelijat tutkimassa aurinkopaneelia.
Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:
Andrea Sand
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Piille löytyy elektroniikassa lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyys on arvoitus – tutkimusprojekti kehittää tehokasta tapaa säteilyvaurioiden ennustamiseen

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Andrea Sand sai Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden ennustamiseen. Uusi menetelmä voi avata ovia seuraavan sukupolven materiaalien käyttöönotolle.