Uutiset

Yhteishankkeessa etsitään ratkaisuja vähänpäästöiseen teollisuuteen

Sähkön muuttaminen toiseen energiamuotoon ja tarvittaessa takaisin sähköksi on P2X-teknologian (Power to X) perusidea, jota voidaan soveltaa muun muassa synteettisten polttoaineiden, kemikaalien, sekä syötäväksi kelpaavien proteiinien eli sähköruoan tuotannossa.
gas flow

LUT-yliopiston vuonna 2014 aloittamaan P2X-tutkimukseen on avattu P2XEnable-hanke, jossa myös Aalto-yliopiston energiatekniikan tutkijat ovat mukana. Tutkimuksen tavoitteena on energiajärjestelmien ja teollisen tuotannon uudistaminen päästöttömiksi ja samalla kustannushyötyjen tuominen teollisuuteen.

”Päästöttömien tuotantoprosessien energia- ja kustannustehokkuuden parantaminen on avainkysymys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Käynnissä on maailmanlaajuinen teollinen murros, jossa suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä. Muutokseen vaadittavaa uutta osaamista kehitetään parhaillaan Suomessa", kertoo LUTin sähkötekniikan professori, P2XEnable-hankkeen johtaja Jarmo Partanen.

"Tutkimusyhteistyö LUT-yliopiston kanssa on meille erittäin tärkeä, sillä haluamme olla mukana edistämässä suomalaisen teollisuuden kestävää kehitystä”, toteaa apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarnio Aalto-yliopiston energian konversio -tutkimusryhmästä.

Samasta ryhmästä tutkimusyhteistyössä on mukana myös apulaisprofessori Ville Vuorinen, jonka erikoisalaan kuuluu P2X prosessiin liittyvä virtausfysikaalinen 3D-mallinnus.

”Mallinnamme yhteistyöprojektissa P2X prosessia 3D-virtaussimuloinnilla huomioiden toisiinsa kytkeytyneen fysiikan ja kemian huokoisessa materiaalissa. Näin pystymme kehittämään P2X prosesseista tehokkaampia ja osaltamme edesauttamaan niiden kaupallistamista”, Vuorinen toteaa.  

P2X-avainteknologioita ovat veden elektrolyysi vedyn valmistamiseksi, hiilidioksidin talteenotto ilmasta ja merivedestä, metanolisynteesi uudella modulaarisella reaktorityypillä sekä korkealämpöiset lämpövarastot.

Näiden avainteknologioiden energia- ja kustannustehokkuutta voidaan nostaa eri keinoin. Esimerkiksi vedyn valmistuksen kustannuksista jopa 85 % syntyy energiankäytöstä.

"Aalto tuo hankkeeseen osaamista erityisesti reaktorien sekä koko prosessin mallinnuksessa, jolla saadaan kokonaisvaltainen hyöty teknologian kehitykselle", Santasalo-Aarnio jatkaa.

Hiilidioksidi hyötykäyttöön

P2X-teknologioita voidaan hyödyntää myös rakennuksissa. Esimerkiksi kiinteistöjen tarvitseman lämmön varastoinnilla voidaan tasata energian tuotannon ja kulutuksen välistä poikkeamaa.

”Luomme myös malleja, joissa rakennuksen sisäilman laatua voidaan parantaa hiilidioksidin talteenotolla, ja kuinka hiilidioksidista voidaan edelleen valmistaa sähkön avulla hiilivetyjä. Tavoitteena on samalla tuoda esille tutkimuksen kaupallinen potentiaali", kertoo Partanen.

P2XEnable-tutkimushankkeessa mallinnetaan myös ilmasta ja hiilidioksidista sähköllä tuotettavan sähköruoan tuotannon tekniikkaa ja taloudellisuutta eli teknoekonomiaa.

"Sähköruoan tuotannon teknoekonomian mallinnus on meille uusi avaus, ja maailman ensimmäinen alan liiketoimintapotentiaalia laajasti tarkasteleva selvitys”, huomauttaa Partanen.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Energian konversio ja varastointi -tutkimusryhmä
Apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarnio
Puh. 050 304 4482, [email protected]

Apulaisprofessori Ville Vuorinen
puh. 050 361 1471, [email protected]

Professori Jarmo Partanen
LUT School of Energy Systems
Puh. 040 506 6564, [email protected]

Remarkable CO2 emission reductions by modular power (P2XEnable) on LUT-yliopiston johtama, noin 2,1 miljoonan euron tutkimuskokonaisuus, jonka rahoittaa pääosin Business Finland. LUTin partnereita hankkeessa ovat Aalto-yliopisto ja joukko yrityksiä. Lisäksi kokonaisuus käsittää kaksi yksityistä yritysprojektia. Tutkimus jatkuu arviolta 07/2022 saakka.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.