Uutiset

Vuosi sitten maailma näki ensimmäisen kuvan mustasta aukosta – seuraavaksi luvassa voi olla elokuva

Yleisöluentoja, palkintoja ja ystävän pojan ihailu - Tutkija Tuomas Savolainen kertoo, miten vuosi on mennyt.
Kuva mustasta aukosta

Vuosi sitten 10. huhtikuuta klo 16.08 näimme ensimmäistä kertaa sen, miltä musta aukko näyttää. Historiallinen kuva kiinnosti ihmisiä ympäri maailmaa, ja koristi kaikkien maailman tärkeimpien lehtien etusivuja.  Läpimurto valittiin vuoden suurimmaksi tiedeuutiseksi Science- ja Physics World -lehdissä. Kuva valittiin myös New Yorkin modernin taiteen museon pysyvään kokoelmaan.  Kuvan tehneelle Event Horizon Telescope -tutkimusryhmälle yksi kohokohdista oli tieteen Oscareiksi kutsutun Breakthrough-palkinnon saaminen.

Tuomas Savolainen

Dosentti Tuomas Savolainen työskentelee Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla, ja hän oli ainoa läpimurrossa mukana ollut suomalaistutkija. Savolaiselle läpimurron tuoma julkisuus on lisännyt erilaisia puhujakutsuja. Seminaarien ja työpajojen lisäksi Savolainen on kertonut mustasta aukosta tavallista enemmän erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Avaruus kun kiinnostaa ihan tavallisia ihmisiä.

Savolaiselle tähtihetki oli Brysselissä pidetty lehdistötilaisuus, jossa mustan aukon kuva paljastettiin. Kuvan suuri ja laaja merkitys konkretisoitui hänelle ystävän luona kyläillessään.  Savolainen pelasi kesällä lautapelejä ystävänsä ja tämän pojan kanssa.

”Ystävä oli kertonut pojalleen, että olin ollut mukana mustan aukon kuvaamisessa. Myös koulussa läpimurtoa oli hehkutettu. Vasta jälkikäteen kuulin, miten innoissaan tämä 11-vuotias poika oli ollut tapaamisestani.”

Tutkimus jatkuu

Kansainvälinen Event Horizon Telescpoe (EHT) -tutkimusryhmä jatkaa mustien aukkojen tutkimista. Parhaillaan ryhmällä on käynnissä kaksi isoa projektia.

Ensimmäisessä projektissa tutkijat pyrkivät saamaan kuvan Linnunradan keskustan mustasta aukosta. Työ ei kuitenkaan ole helppoa, sillä Linnunradan keskustan musta aukko on pienempi kuin M87-galaksin musta aukko, jota ihailtiin kuvassa vuosi sitten. Linnunradan mustan aukon ”pienuus” aiheuttaa sen, että materian kiertäminen mustan aukon ympäri kestää vain alle 20 minuuttia.  M87:ssä plasman kiertäminen kestää päiviä tai jopa viikkoja. Kuvan valotusaika on noin kahdeksan tuntia, minä aikana Linnunradassa materia on kiertänyt aukon monta kertaa. Liikkuvaa kohdetta on vaikeampi kuvata.

Tuomas Savolainen kertoo, että kuvan tekeminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kiertääkseen ongelman tutkijat kokeilevat kuvantamisalgoritmeja, joilla lopputuloksena on yhden kuvan sijasta elokuva. Liikkuva kuva näyttäisi, miten materia kieppuu aukon ympärillä.

Sirppi vai maapähkinä?

Tutkijat päättelevät teorian pohjalta, että linnunradan keskustan musta aukko on samanlainen kuin M87:n musta aukko. Keskellä on tumma alue ja ympärillä kirkas rengas.

”Mutta onko kuva yhtä nätti rengas kuin vuosi sitten näkemämme, sitä emme tiedä. Kuvia voi muistuttaa enemmän sirppiä tai maapähkinää.”

Toisessa projektissa tutkijat analysoivat polarisaatiodataa, jonka avulla he saavat tarkempaa tietoa M87-galaksin mustaa aukkoa ympäröivästä magneettikentästä. Polarisaatio liittyy siihen, miten valo liikkuu poikittaisena aaltoliikkeenä. Keväällä EHT-tutkijayhteisö oli suunnitellut tekevänsä lisää havaintoja, mutta koronavirus on sulkenut observatoriot lähes kokonaan, joten havaintojen tekeminen on siirretty ensi vuoteen.

Eivätkö mustat aukot jo kyllästytä?

”Olen tutkinut mustia aukkoja kauan, mutta eivät ne kyllästytä. Varsinkin, kun olen juuri ollut mukana ison läpimurron tekemisessä. Uskon, että meillä on mahdollisuus saada lisää mielenkiintoisia tuloksia lähitulevaisuudessa.”

Dosentti Tuomas Savolainen työskentelee Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla, joka on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Savolainen on EHT:n ainoa suomalaisjäsen ja hän oli mukana analysoimassa valtavaa datamäärää, jonka avulla kuva saatiin aikaiseksi. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.