Viljelijäperheiden tulojen kasvu vähensi malarian esiintyvyyttä Ugandassa
Pitäisikö kehitysjärjestöjen jakaa nukkuvia ihmisiä hyönteisten pistoilta suojaavia hyttysverkkoja ilmaiseksi, jotta malaria vähenisi? Aalto-yliopiston ja Lancasterin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan viljelijäperheiden tulojen kasvattaminen on parempi keino.
Kun ugandalaiset köyhät maanviljelijänaiset saivat nykyaikaisia viljelytekniikoita koskevaa koulutusta osana maatalouden kehittämisohjelmaa, sadot kasvoivat ja perheet pystyivät ostamaan enemmän hyttysverkkoja. Tämän seurauksena malariatapaukset vähenivät.
”Olemme jo aiemmin osoittaneet, että pienviljelijänaisten saaminen mukaan maatalouden kehittämisohjelmiin lisää maatalouden tuottavuutta ja parantaa elintarviketurvaa”, sanoo Yao Pan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen apulaisprofessori.
”Nyt pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan, että maatalouden kehittämisohjelmaan osallistuminen voi myös vähentää malariatapauksia, ja että malarian esiintyvyyden väheneminen oli seurausta maanviljelijäperheiden lisääntyneistä tuloista ja siitä, että perheet pystyivät ostamaan käyttöönsä enemmän hyttysverkkoja.”
Heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet hyötyivät eniten
Kolme vuotta kehitysohjelman alkamisen jälkeen maataloustuotannon arvo henkeä kohti oli kehitysohjelmaan osallistuneissa kylissä 27,6 % korkeampi kuin vastaavissa kylissä, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan. Lisäksi malariaa esiintyi 8,9 prosenttiyksikköä vähemmän.
Tärkeä havainto oli, että heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet hyötyivät eniten; malariatapaukset vähenivät eniten raskaana olevilla naisilla (22,5 prosenttiyksikköä) ja alle viisivuotiailla lapsilla (11,2 prosenttiyksikköä).
”Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhissä perheissä hyttysverkkoja käyttävät pääasiassa työikäiset aikuiset, sillä heitä pidetään taloudellisesti arvokkaimpina perheenjäseninä. Tuloksemme osoittivat, että myös heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet saivat käyttöönsä hyttysverkkoja, kun perheen taloudellinen tilanne helpottui”, Pan selittää.
”Tällä voi olla merkittäviä pitkän aikavälin terveysvaikutuksia, sillä elämän varhaisessa vaiheessa koettu merkittävä terveysongelma, kuten malaria, saattaa ajan mittaan aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä.”
Tutkimuksen rahoitti amerikkalainen AMA Innovation Lab -organisaatio, ja siinä käytetyt tiedot saatiin laajasta maatalouden kehittämisohjelmasta, jonka toteutti Ugandassa BRAC, kehitysyhteistyötä maailmanlaajuisesti tekevä kansalaisjärjestö.
Julkaisutiedot:
Pan Y., Singhal S. Agricultural extension, intra-household allocation and Malaria. Journal of Development Economics 2019; 139: 157–170.
Linkki avoimeen verkkojulkaisuun:https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0304387818305029
Linkki AMA Innovation Labin aihetta koskevaan artikkeliin:https://basis.ucdavis.edu/publication/policy-brief-agricultural-extension-program-reduces-malaria-infections-uganda
Lisätietoa:
Yao Pan
Apulaisprofessori
Taloustieteen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
Lue lisää uutisia
Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus
Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa
Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän
Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.