Viljelijäperheiden tulojen kasvu vähensi malarian esiintyvyyttä Ugandassa
Pitäisikö kehitysjärjestöjen jakaa nukkuvia ihmisiä hyönteisten pistoilta suojaavia hyttysverkkoja ilmaiseksi, jotta malaria vähenisi? Aalto-yliopiston ja Lancasterin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan viljelijäperheiden tulojen kasvattaminen on parempi keino.
Kun ugandalaiset köyhät maanviljelijänaiset saivat nykyaikaisia viljelytekniikoita koskevaa koulutusta osana maatalouden kehittämisohjelmaa, sadot kasvoivat ja perheet pystyivät ostamaan enemmän hyttysverkkoja. Tämän seurauksena malariatapaukset vähenivät.
”Olemme jo aiemmin osoittaneet, että pienviljelijänaisten saaminen mukaan maatalouden kehittämisohjelmiin lisää maatalouden tuottavuutta ja parantaa elintarviketurvaa”, sanoo Yao Pan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen apulaisprofessori.
”Nyt pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan, että maatalouden kehittämisohjelmaan osallistuminen voi myös vähentää malariatapauksia, ja että malarian esiintyvyyden väheneminen oli seurausta maanviljelijäperheiden lisääntyneistä tuloista ja siitä, että perheet pystyivät ostamaan käyttöönsä enemmän hyttysverkkoja.”
Heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet hyötyivät eniten
Kolme vuotta kehitysohjelman alkamisen jälkeen maataloustuotannon arvo henkeä kohti oli kehitysohjelmaan osallistuneissa kylissä 27,6 % korkeampi kuin vastaavissa kylissä, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan. Lisäksi malariaa esiintyi 8,9 prosenttiyksikköä vähemmän.
Tärkeä havainto oli, että heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet hyötyivät eniten; malariatapaukset vähenivät eniten raskaana olevilla naisilla (22,5 prosenttiyksikköä) ja alle viisivuotiailla lapsilla (11,2 prosenttiyksikköä).
”Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhissä perheissä hyttysverkkoja käyttävät pääasiassa työikäiset aikuiset, sillä heitä pidetään taloudellisesti arvokkaimpina perheenjäseninä. Tuloksemme osoittivat, että myös heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet saivat käyttöönsä hyttysverkkoja, kun perheen taloudellinen tilanne helpottui”, Pan selittää.
”Tällä voi olla merkittäviä pitkän aikavälin terveysvaikutuksia, sillä elämän varhaisessa vaiheessa koettu merkittävä terveysongelma, kuten malaria, saattaa ajan mittaan aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä.”
Tutkimuksen rahoitti amerikkalainen AMA Innovation Lab -organisaatio, ja siinä käytetyt tiedot saatiin laajasta maatalouden kehittämisohjelmasta, jonka toteutti Ugandassa BRAC, kehitysyhteistyötä maailmanlaajuisesti tekevä kansalaisjärjestö.
Julkaisutiedot:
Pan Y., Singhal S. Agricultural extension, intra-household allocation and Malaria. Journal of Development Economics 2019; 139: 157–170.
Linkki avoimeen verkkojulkaisuun:https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0304387818305029
Linkki AMA Innovation Labin aihetta koskevaan artikkeliin:https://basis.ucdavis.edu/publication/policy-brief-agricultural-extension-program-reduces-malaria-infections-uganda
Lisätietoa:
Yao Pan
Apulaisprofessori
Taloustieteen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Rakennusjätepuusta uusi elämä kasvualustana
Suomessa rakennusjätepuu päätyy lähes kokonaan polttoon, vaikka sillä voisi olla merkittävä rooli ekologisten kasvualustojen kehittämisessä. Uudet tutkimukset osoittavat, että höyrykäsitelty jätepuu voi korvata kasvualustana turpeen ja se tarjoaa lupaavia tuloksia kasvien itävyydessä ja juurien kasvussa.
Kauppakorkeakoulun tutkijat ovat päässeet jakamaan asiantuntemustaan monissa kansainvälisissä medioissa
Syksyn 2024 aikana Kauppakorkeakoulu oli esillä useissa julkaisuissa, jotka tavoittavat yhteensä yli 14,2 miljoonaa potentiaalista lukijaa.
Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille
Aalto-yliopiston pitkäaikainen tukija Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa Aalto-yliopisto Juniorille 250 000 euroa. Lahjoitus kohdennetaan veteen ja vesitekniikkaan liittyvien työpajojen kehittämisen ja skaalaamiseen.