Uutiset

Viljelijäperheiden tulojen kasvu vähensi malarian esiintyvyyttä Ugandassa

Maatalouden kehittämisprojektin ansiosta viljelijäperheiden taloudellinen tilanne parani, ja perheet pystyivät ostamaan hyttysverkkoja myös lapsille ja raskaana oleville naisille.
The icture shows Assistant Professor Yao Pan.
Taloustieteen apulaisprofessori Yao Pan. Kuva: Aalto-yliopisto.

Pitäisikö kehitysjärjestöjen jakaa nukkuvia ihmisiä hyönteisten pistoilta suojaavia hyttysverkkoja ilmaiseksi, jotta malaria vähenisi? Aalto-yliopiston ja Lancasterin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan viljelijäperheiden tulojen kasvattaminen on parempi keino.

The photo shows a female farmer in Uganda. Photo: Vida Bobić.
Kuva: Vida Bobić.

Kun ugandalaiset köyhät maanviljelijänaiset saivat nykyaikaisia viljelytekniikoita koskevaa koulutusta osana maatalouden kehittämisohjelmaa, sadot kasvoivat ja perheet pystyivät ostamaan enemmän hyttysverkkoja. Tämän seurauksena malariatapaukset vähenivät.

”Olemme jo aiemmin osoittaneet, että pienviljelijänaisten saaminen mukaan maatalouden kehittämisohjelmiin lisää maatalouden tuottavuutta ja parantaa elintarviketurvaa”, sanoo Yao Pan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen apulaisprofessori. 

”Nyt pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan, että maatalouden kehittämisohjelmaan osallistuminen voi myös vähentää malariatapauksia, ja että malarian esiintyvyyden väheneminen oli seurausta maanviljelijäperheiden lisääntyneistä tuloista ja siitä, että perheet pystyivät ostamaan käyttöönsä enemmän hyttysverkkoja.”

 

The photo shows a group of female farmers in Uganda. Photo by Vida Bobić.
Kuva: Vida Bobić.

Heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet hyötyivät eniten

Kolme vuotta kehitysohjelman alkamisen jälkeen maataloustuotannon arvo henkeä kohti oli kehitysohjelmaan osallistuneissa kylissä 27,6 % korkeampi kuin vastaavissa kylissä, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan. Lisäksi malariaa esiintyi 8,9 prosenttiyksikköä vähemmän.  

Tärkeä havainto oli, että heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet hyötyivät eniten; malariatapaukset vähenivät eniten raskaana olevilla naisilla (22,5 prosenttiyksikköä) ja alle viisivuotiailla lapsilla (11,2 prosenttiyksikköä).

”Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhissä perheissä hyttysverkkoja käyttävät pääasiassa työikäiset aikuiset, sillä heitä pidetään taloudellisesti arvokkaimpina perheenjäseninä. Tuloksemme osoittivat, että myös heikoimmassa asemassa olevat perheenjäsenet saivat käyttöönsä hyttysverkkoja, kun perheen taloudellinen tilanne helpottui”, Pan selittää.  

”Tällä voi olla merkittäviä pitkän aikavälin terveysvaikutuksia, sillä elämän varhaisessa vaiheessa koettu merkittävä terveysongelma, kuten malaria, saattaa ajan mittaan aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä.”

Tutkimuksen rahoitti amerikkalainen AMA Innovation Lab -organisaatio, ja siinä käytetyt tiedot saatiin laajasta maatalouden kehittämisohjelmasta, jonka toteutti Ugandassa BRAC, kehitysyhteistyötä maailmanlaajuisesti tekevä kansalaisjärjestö.

 

Julkaisutiedot:

Pan Y., Singhal S. Agricultural extension, intra-household allocation and Malaria. Journal of Development Economics 2019; 139: 157–170.

Linkki avoimeen verkkojulkaisuun: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0304387818305029

Linkki AMA Innovation Labin aihetta koskevaan artikkeliin: https://basis.ucdavis.edu/publication/policy-brief-agricultural-extension-program-reduces-malaria-infections-uganda

 

Lisätietoa:

Yao Pan
Apulaisprofessori
Taloustieteen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.