Uutiset

Vihreämpiä, turvallisempia ja innovatiivisempia tekstiilejä

Professori Ali Tehrani ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyvät johonkin meille kaikille hyvin tuttuun - tekstiileihin. Pikamuodista ja sen haitallisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista on uutisoitu viime aikoina yhä enemmän. Tekstiiliteollisuuden arvioidaan olevan vastuussa lähes 10 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä, eikä luku ole laskussa.
Tekstiilikemia-tutkimusryhmä
Tekstiilikemia-tutkimusryhmä

Tekstiiliteollisuuden kestävien ratkaisujen löytäminen on tärkeämpää kuin koskaan, ja kemian tekniikan korkeakoulun Tekstiilikemia-tutkimusryhmä pyrkii juuri tähän. Tekstiiliteollisuuden haasteista huolimatta tekstiilit ovat edelleen olennainen osa jokapäiväistä elämäämme. Apulaisprofessori Ali Tehrani taistelee yhdessä ryhmänsä kanssa tähän kehään liittyviä haasteita vastaan.

Ali Tehranilla on taustaa tekstiilikemiasta ja kuitututkimuksesta, ja hänen tutkimuksensa keskittyy pääasiassa tekstiili- ja polymeerimateriaaleihin. Hänen työtään ohjaa yksinkertainen mutta vaikea tavoite: tekstiilien kiertoon liittyvien kiireellisten haasteiden ratkaiseminen. Tekstiiliteollisuus on yksi maailman suurimmista saastuttajista, sillä se tuottaa valtavasti jätettä ja kuluttaa merkittävästi resursseja. Lisäksi prosessit kuten värjäys ja viimeistely ovat saastuttavia. Näiden ympäristövaikutusten lieventämiseksi Ali on sitoutunut edistämään tekstiilien kiertoa ja kehittämään kestäviä ratkaisuja tekstiilien värjäykseen ja viimeistelyyn. Monet hänen meneillään olevista hankkeistaan keskittyvät näihin teemoihin.

Tekstiilien kierrätystä ja luovien vaatteiden kehittämistä

Mikä sitten tekee tekstiilien kierrättämisestä niin vaikeaa? Tekstiilituotteiden monimutkainen luonne. Ne koostuvat usein erilaisista kuitu- ja materiaaliseoksista. Tämä monimutkaisuus vaikeuttaa kierrätysprosessia erityisesti silloin, kun tekstiilejä käsitellään kemikaaleilla, kuten väriaineilla ja viimeistelyaineilla. "Vaikka yksittäisten tekstiilikuitujen kierrättämiseen on olemassa joitakin menetelmiä, tarvitsemme kiireesti tehokkaampia ja skaalautuvampia ratkaisuja sekoitettujen tekstiilikuitujen kierrättämiseen", Ali toteaa. "Tämä edellyttää sellaisten tekniikoiden kehittämistä, joilla voidaan havaita epäpuhtaudet, erottaa eri kuidut toisistaan, poistaa värit ja pinnoitteet sekä luoda tehokkaita kemiallisia prosesseja kuiduista kuituihin tapahtuvaa kierrätystä varten", hän jatkaa. Ryhmän tavoitteena on edistää tekstiiliteollisuuden kestävyyttä ratkaisemalla kierrätyshaasteita.

Yhteistyö on tärkeä osa tutkimusryhmän työtä, ja rymällä on vahvat yhteydet muun muassa Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa. Tekstiilien kestävyys on tärkeä tavoite molemmissa kouluissa, minkä vuoksi Ali on tehnyt yhteistyötä myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kollegoiden kanssa useaan otteeseen. Luovuus on myös kouluja yhdistävä tekijä: sen lisäksi, että Ali haluaa tehdä tekstiiliteollisuudesta vihreämpää, hän on myös kiinnostunut tutkimaan, miten tehdä vaatteita, jotka ovat innovatiivisia ja hauskoja käyttää. Vaatteilla voisi olla tulen ja bakteerien torjumisen sekä sähkön johtamisen kaltaisia ominaisuuksia. Kuvittele, että vaatteet voisivat esimerkiksi tarkkailla terveyttäsi tai vaihtaa väriä!

Intohimoisia opiskelijoita

Ali suhtautuu intohimoisesti työhönsä professorina. Uraltaan hän nostaa merkittävämmäksi saavutuksekseen vaikutuksen, joka hänellä on ollut opiskelijoihinsa. Ali näkee, että opettamisen tehtävä on kasvattaa intohimoa tutkimusta kohtaan ja opettaa tärkeitä arvoja kuten rehellisyyttä, tiimityötä ja vastuullisuutta. Tohtorikoulutettava Senni Heimala on yksi hänen tiiminsä nuorista lahjakkuuksista. 

Senni keskittyy tutkimuksessaan tekstiiliväreihin, joilla on merkittävä rooli tekstiiliteollisuuden haasteissa. Teollisuus kuluttaa vuosittain huomattavan määrän synteettisiä tekstiilivärejä, pigmenttejä ja viimeistelyaineita. Senni selittää, että synteettiset väriaineet ovat pääasiassa fossiilipohjaisia ja biologisesti hajoamattomia. Kiinnostus uusiutuvista lähteistä peräisin olevien biopohjaisten väriaineiden käyttöön on kasvussa. Näiden ympäristöystävällisten vaihtoehtojen saatavuus voi kuitenkin olla rajallista, mikä aiheuttaa haasteita johdonmukaisessa ja luotettavassa laajamittaisessa tuotannossa. Luonnollisten väriaineiden käyttöön tekstiilien värjäyksessä liittyy myös joitakin haasteita. Biopohjaiset väriaineet voivat olla vähemmän vakaita, mikä johtaa esimerkiksi värien nopeampaan haalistumiseen verrattuna synteettisiin väriaineisiin.

Senni keskittyy tutkimushankkeessaan löytämään biohajoavia ja biopohjaisia väriaineita, joiden avulla voitaisiin kehittää turvallisi tekstiilejä. Senni tekee yhteistyötä Luonnonvarakeskus LUKE:n kanssa löytääkseen vaihtoehtoja nykyisin käytetyille väriaineille. He ovat jo tunnistaneet useita orgaanisia raaka-aineita ja seulovat niitä parhaillaan sopivien ehdokkaiden löytämiseksi. Tutkimushankkeen loppuvaiheessa Senni aikoo selvittää, kuinka paljon markkinoilla olisi kiinnostusta tällaiselle tuotteelle.

Maailmanlaajuisten tekstiilimarkkinoiden odotetaan kasvavan väestönkasvun ja kuluttajien kysynnän lisääntymisen vuoksi. Onkin ratkaisevan tärkeää puuttua teollisuudenalan veden, kemikaalien ja energian kulutukseen. Tekstiilien kestävyyden parantaminen, resurssien käytön vähentäminen ja tekstiilien kiertokulkuun liittyvien haasteiden ratkaiseminen ovat ratkaisevassa asemassa, kun alan ympäristöjalanjälkeä halutaan pienentää maailmanlaajuisesti. Tekstiilikemia-tutkimusryhmä työskentelee väsymättä näiden ratkaisujen löytämiseksi.

Textile by Aoi Yoshizawa

Tekstiilikemia

Professori Ali Tehranin johtama tutkimusryhmä

Biotuotteiden ja biotekniikan laitos
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Puustoa kerrostaloalueella.
Mediatiedotteet Julkaistu: