Uutiset

Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle

Aalto-yliopiston tuottama riskianalyysi osoittaa, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta 2 500 tuntina vuodessa. Huoltovarmuutta voidaan parantaa merkittävästi esimerkiksi sähköä säästämällä ja käyttöä säätelemällä, nopeilla panostuksilla uusiin energiamuotoihin sekä kriisiajan markkinamallilla, korostavat tutkijat.
Kaasuputkia
Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa", sanoo taloustieteen professori Matti Liski. Kuvituskuva Pixabay.

Noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Nyt ryhmä Aalto-yliopiston energiajärjestelmien ja -talouden tutkijoita on mallintanut päättäjille, mitä tuon osuuden katoaminen tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle. Riskianalyysi on myös tämän tekstin liitteenä.

Tutkijoiden mukaan suurimman riskin aiheuttaa mahdollinen ketjureaktio Euroopan energiamarkkinoilla.

”Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa. Silloin voimme olla tilanteessa, jossa muutkin naapurimaat lopettavat energiaviennin meille”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.

Huoltovarmuusriskiä kuvataan tehovajeella. Se tarkoittaa tunteja, joina sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää. Normaalioloissa tehovajeen odotusarvo on Suomessa alle tunti vuodessa.

Sähkön tehovaje

Tutkijat mallinsivat kaksi eri skenaarioita. Ensimmäisessä sekä sähkön että kaasun tuonti Venäjältä katkaistaan, mutta tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta toimivat normaalisti. Tämä aiheuttaa korkeintaan 16 tunnin tehovajeen tilanteessa, jossa Olkiluoto 3 ei vielä olisi toiminnassa.

Toisessa skenaariossa Venäjän sähkön ja kaasun tuonti on katkennut ja samanaikaisesti katkeavat tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta. Tässä skenaariossa tehovaje voisi yltää jopa 2 500 tuntiin, mikä vaikeuttaisi sähkön saantia erityisesti talviaikaan. Olkiluoto 3:n sähköntuotanto ei oleellisesti muuta isoa kuvaa kummassakaan skenaariossa.

Tutkijoiden mukaan ensimmäinen toimenpide huoltovarmuuden takaamiseksi on sähkön säännöstelyprotokollaan valmistautuminen. Säännöstelyprotokollasta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan toimintaa voidaan tukea monilla toimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi kuluttajahintojen kompensointi, tuottojen verottaminen ja palauttaminen yrityksille ja kuluttajille tukien muodossa, kattohinta hiilidioksidin päästöoikeuksille, sähkön säästäminen ja nopeasti käyttöön otettavat energian säästö- ja tuotantoratkaisut.

Tutkijat painottavat, että sähkömarkkinoilla nopeasti tapahtuvien muutosten ei pitäisi antaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteisiin.

”On tärkeää, että nyt tehtävät päätökset eivät sido käsiämme kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa tulevaisuudessa” sanoo Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen.

Tutkijat ehdottavat myös kriisiajan markkinamallia, jolla rajoitettaisiin korkeiden hintojen vaikutuksia. Mallissa kuluttajien sähkölaskua pienennettäisiin vastaamaan sähkön keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

”Koska kriisi ei vaikuta esimerkiksi ydinvoiman kustannuksiin, malli suojaisi kuluttajia ja taloutta”, Liski sanoo.

Analyysin tekeminen tiukassa aikataulussa vaati monialaista osaamista, korostaa Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä:

”Pystyimme nopeasti yhdistämään energia-alan ja talouden osaamisemme. Meille on tärkeää tarjota yhteiskunnalle puolueetonta ja ajantasaista tietoa myös muuttuvissa tilanteissa.”

Riskianalyysia ovat olleet tuottamassa taloustieteen professori Matti Liski, tutkija Iivo Vehviläinen, energiajärjestelmien professori Ilkka Keppo, teknillisen fysiikan professori Peter Lund, projektipäällikkö Oskari Nokso-Koivisto ja energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri.

Lisätiedot:

Taloustieteen professori Matti Liski
matti.liski@aalto.fi

Tutkija Iivo Vehviläinen
iivo.vehvilainen@aalto.fi

SÄhkön lähteet
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.