Uutiset

Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle

Aalto-yliopiston tuottama riskianalyysi osoittaa, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta 2 500 tuntina vuodessa. Huoltovarmuutta voidaan parantaa merkittävästi esimerkiksi sähköä säästämällä ja käyttöä säätelemällä, nopeilla panostuksilla uusiin energiamuotoihin sekä kriisiajan markkinamallilla, korostavat tutkijat.
Kaasuputkia
Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa", sanoo taloustieteen professori Matti Liski. Kuvituskuva Pixabay.

Noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Nyt ryhmä Aalto-yliopiston energiajärjestelmien ja -talouden tutkijoita on mallintanut päättäjille, mitä tuon osuuden katoaminen tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle. Riskianalyysi on myös tämän tekstin liitteenä.

Tutkijoiden mukaan suurimman riskin aiheuttaa mahdollinen ketjureaktio Euroopan energiamarkkinoilla.

”Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa. Silloin voimme olla tilanteessa, jossa muutkin naapurimaat lopettavat energiaviennin meille”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.

Huoltovarmuusriskiä kuvataan tehovajeella. Se tarkoittaa tunteja, joina sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää. Normaalioloissa tehovajeen odotusarvo on Suomessa alle tunti vuodessa.

 

Sähkön tehovaje

Tutkijat mallinsivat kaksi eri skenaarioita. Ensimmäisessä sekä sähkön että kaasun tuonti Venäjältä katkaistaan, mutta tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta toimivat normaalisti. Tämä aiheuttaa korkeintaan 16 tunnin tehovajeen tilanteessa, jossa Olkiluoto 3 ei vielä olisi toiminnassa.

Toisessa skenaariossa Venäjän sähkön ja kaasun tuonti on katkennut ja samanaikaisesti katkeavat tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta. Tässä skenaariossa tehovaje voisi yltää jopa 2 500 tuntiin, mikä vaikeuttaisi sähkön saantia erityisesti talviaikaan. Olkiluoto 3:n sähköntuotanto ei oleellisesti muuta isoa kuvaa kummassakaan skenaariossa.

Tutkijoiden mukaan ensimmäinen toimenpide huoltovarmuuden takaamiseksi on sähkön säännöstelyprotokollaan valmistautuminen. Säännöstelyprotokollasta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan toimintaa voidaan tukea monilla toimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi kuluttajahintojen kompensointi, tuottojen verottaminen ja palauttaminen yrityksille ja kuluttajille tukien muodossa, kattohinta hiilidioksidin päästöoikeuksille, sähkön säästäminen ja nopeasti käyttöön otettavat energian säästö- ja tuotantoratkaisut.

Tutkijat painottavat, että sähkömarkkinoilla nopeasti tapahtuvien muutosten ei pitäisi antaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteisiin.

”On tärkeää, että nyt tehtävät päätökset eivät sido käsiämme kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa tulevaisuudessa” sanoo Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen.

Tutkijat ehdottavat myös kriisiajan markkinamallia, jolla rajoitettaisiin korkeiden hintojen vaikutuksia. Mallissa kuluttajien sähkölaskua pienennettäisiin vastaamaan sähkön keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

”Koska kriisi ei vaikuta esimerkiksi ydinvoiman kustannuksiin, malli suojaisi kuluttajia ja taloutta”, Liski sanoo.

Analyysin tekeminen tiukassa aikataulussa vaati monialaista osaamista, korostaa Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä:

”Pystyimme nopeasti yhdistämään energia-alan ja talouden osaamisemme. Meille on tärkeää tarjota yhteiskunnalle puolueetonta ja ajantasaista tietoa myös muuttuvissa tilanteissa.”

Riskianalyysia ovat olleet tuottamassa taloustieteen professori Matti Liski, tutkija Iivo Vehviläinen, energiajärjestelmien professori Ilkka Keppo, teknillisen fysiikan professori Peter Lund, projektipäällikkö Oskari Nokso-Koivisto ja energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri.

Lisätiedot:

Taloustieteen professori Matti Liski
[email protected]

Tutkija Iivo Vehviläinen
[email protected]

 

SÄhkön lähteet
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two models wearing grey solar cell clothing.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua

Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.
A night sky with the northern lights visible behind the silhouettes of trees. / Yötaivas, jossa revontulet näkyvät puiden siluettien takana.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Revontuulten äänet voi kuulla, vaikka niistä ei taivaalla näy vilaustakaan

Äänitallenteet paljastavat, että geomagneettiseen aktiivisuuteen liittyy ääniä, vaikka aktiivisuus olisi liian heikkoa saadakseen aikaan näkyviä revontulia
Ensimmäinen kuva Linnunradan keskellä olevasta mustasta aukosta. Kuva: EHT Collaboration
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta

Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.
Aalto_glass_challenge_2018_Jaea Chang_Glass_Lake_Photo_Anne_Kinnunen_KDQ0207.jpg
Mediatiedotteet Julkaistu:

Koneen Säätiöltä 800 000 euron lahjoitus Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun alalle

Lahjoituksellaan säätiö haluaa tukea erityisesti taiteen tutkimusta ja taiteellista tutkimusta. Taustalla on toive turvata oppialojen moninaisuutta ja tutkimuksen vapautta koulutusaloilla, jotka ovat kärsineet rahoitusleikkauksista ja koulutuspolitiikan priorisoinneista.