Uutiset

Venäjä-pakotteet vaikeuttivat joka kymmenennen eurooppalaisen yrityksen toimintaa

Vuosina 2014-2017 voimassa olleista talouspakotteista oli eniten haittaa venäläisille yrityksille, mutta yritykset kärsivät myös maissa, joissa oli paljon venäläisiä sijoituksia tai vahvat kaupalliset siteet Venäjään.
Jukka_Sihvonen_2019
Apulaisprofessori Jukka Sihvosen mukaan talouspakotteiden vaikutuksista on niukasti tutkimustietoa, vaikka ne ovat yhä useammin kansainvälisen politiikan väline.

Aalto-yliopiston, Vaasan yliopiston ja Suomen Pankin tutkijoiden tuore tutkimus osoittaa, että vuosina 2014-2017 voimassa olleista Venäjä-pakotteista aiheutui haittaa 11 prosentille eurooppalaisista yrityksistä. Vaikutukset kohdistuvat yrityksiin eri tavalla eri maissa.

”Tutkimustuloksemme osoittavat, että Venäjä-sanktioilla on epäsuhtaiset vaikutukset eurooppalaisiin yrityksiin. Ehdottomasti suurimmat vaikutukset kohdistuivat venäläisiin yrityksiin, mutta pakotetoimenpiteet vaikuttivat yrityksiin voimakkaasti myös Itävallassa, Jerseyn saarella, Kyproksella, Suomessa, Virossa ja Saksassa. Kolme ensin mainittua maata ovat venäläisen rahan parkkipaikkoja ja loput maat selittyvät vahvoilla kaupallisilla siteillä Venäjään”, kertoo laskentatoimen apulaisprofessori Jukka Sihvonen.

Talouspakotteet ovat yhä useammin kansainvälisen politiikan väline. Niiden vaikutuksista yrityksiin on kuitenkin niukasti tutkimustietoa, vaikka tieto auttaisi eri maihin ja eri toimialoihin eri tavalla vaikuttavien sanktioiden kohdentamisessa ja niiden vastavaikutusten mahdollisessa kompensoimisessa.

Vuosikertomukset tietolähteinä, tekoäly apuna analyysissä

Tutkijat analysoivat Venäjä-pakotteiden vaikutuksia yli 3000 eurooppalaisen ja venäläisen yrityksen toimintaan. Aineisto kattaa eri alojen yrityksiä 35 eri maasta, ja tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa Venäjä-pakotteiden vaikutuksia on selvitetty maantieteellisesti näin kattavalla yritystason tietoaineistolla.

Tutkimuksen aineiston muodostivat vähintään miljoonan euron taseen omaavien yritysten julkiset vuosikertomukset vuosilta 2014-2017, ja ne analysoitiin tekoälyyn perustuvan tekstinlouhinnan avulla. Lähtökohtana oli, että jos pakotteet vaikuttivat merkittävästi yrityksen liiketoimintaan, ne mainittiin vuosikertomuksessa.

”Annoimme yritysten kertoa itse omista talouspakotteita koskevista näkemyksistään”, Sihvonen toteaa.

Talouspakotteita koskevat maininnat olivat selkeästi negatiivisia kaikkialla Euroopassa ja erityisen negatiivisia kyproslaisten, suomalaisten, ranskalaisten, ja venäläisten yritysten vuosikertomuksissa. Kuitenkin vain venäläiset, kyproslaiset ja jerseyläiset yritykset mainitsevat selkeästi pakotteiden kielteiset vaikutukset markkinoille. Muissa maissa maininnat pakotteista olivat ympäripyöreämpiä ja niiden vaikutusta yritysten liiketoimintaan luonnehdittiin useimmiten kasvaneiden liiketoimintariskien kautta.

Maiden väliset erot selittyvät osittain ulkomaisten suorien investointien määrällä ja Venäjän kanssa käydyn vienti- ja tuontikaupan vilkkaudella.

”Tuloksemme osoittavat, että suhtautuminen pakotteisiin oli kielteisintä maissa, joissa on paljon suoria ulkomaisia sijoituksia Venäjälle tai Venäjältä, tai vilkas vienti- tai tuontikauppa Venäjän kanssa. Ne auttavat ymmärtämään, miksi tiettyjen maiden poliitikot saattavat vastustaa talouspakotteita, vaikka niistä on EU-tasolla saavutettu yksimielisyys”, Jukka Sihvonen sanoo.

 

Lisätietoa:

Tutkimus on julkaistu Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen keskustelupaperina: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/17932

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

TBC
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat tekivät läpimurron Auringon magneettikentän ymmärtämisessä

Tutkimuksessa löydettiin näyttöä pienen skaalan dynamoksi kutsutulle toimintamekanismille Auringon magneettikentässä.
Puun taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 5.6.2023

Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 5.6.2023
The winning collection by Ruusa Vuori at Aalto University's fashion show Näytös23, a model walking on the catwalk
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Ruusa Vuori voitti Näytös23-palkinnon herkällä mallistollaan

Aalto-yliopiston muodin opiskelijoiden muotinäytöksessä perjantaina 26. toukokuuta nähtiin kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden mallistoja.