Valtion virastosta monikansalliseksi yritykseksi – miten muutos näkyy ylimmän johdon päätöksenteossa?
Telecom Finland eli Tele oli 1990-luvulla aktiivinen toimija kansainvälisillä telemarkkinoilla. Telen johdon suhtautuminen kansainvälistymiseen muuttui merkittävästi vuosikymmenen aikana paljastaa uusi tutkimus. Tämä tapahtui osana laajempaa kehitystä, jossa valtion liikelaitoksia yhtiöitettiin ja yksityisen sektorin toimintatavat levisivät julkiselle sektorille. Muutos oli erityisen näkyvä teleliiketoiminnassa, jossa markkinat olivat avautumassa kilpailulle.
”Muutoksen jälkeen Telen painotus siirtyi kansainväliseen kasvuun ja muihin monikansalliselle yritykselle tyypillisiin piirteisiin, kun aikaisemmin painotettiin selkeämmin kansallista etua. Nopea muutos sai Telen ottamaan suurempia taloudellisia riskejä kansainvälisiä hankkeita valitessaan”, kertoo tutkijatohtori Zeerim Cheung Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta.
Jyväskylän ja Aalto-yliopiston tutkijat digitoivat yli 50 000 sivua arkistoaineistoa, kuten johtoryhmän pöytäkirjoja ja strategiaan liittyviä dokumentteja. Tuloksena oli poikkeuksellisen laaja pitkän aikavälin tietokanta, jonka avulla digitaalisen historiantutkimuksen metodit yhdistettiin organisaatiotutkimuksen keskusteluun ennennäkemättömällä tavalla. Tulokset antavat uutta entistä kattavampaa tietoa valtionyhtiöiden kansainvälistymisestä sekä johdon ja poliittisten päättäjien välisestä suhteesta.
Telen johto vaikutti valtionyhtiöiden hallintotavan muutoksiin. Yhtiön johto tavoitteli nopeampaa ja joustavampaa, kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin soveltuvaa mallia. Pitkät poliittiset prosessit eivät soveltuneet enää 1990-luvun nopeasti kehittyvään kilpailuympäristöön. Yhtiön kehityksen kannalta sen oman toimivallan kasvattaminen oli tärkeää.
”Etenkin sidos valtion budjettiin hidasti ja rajoitti strategista päätöksentekoa. Esimerkiksi 1980-luvun lopulla jopa yksittäisen henkilön palkkauksesta piti neuvotella ministeriön kanssa. Ja vielä 1990-luvun alussa Telen piti pyytää Valtioneuvostolta lupaa jokaiseen kansainväliseen hankkeeseen, joka tietysti myös paljasti liikesalaisuuksia julkisuuteen”, kertoo tohtorikoulutettava Eero Aalto Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta.
Politiikan ja yritysmaailman rajalla
Muutokset valtionyhtiöiden hallintotavoissa voivat luoda valtatyhjiön, joka mahdollistaa johdon vallan kasvun ja voi johtaa jopa ylisuureen riskinottoon. Poliittinen ulottuvuus tekee valtionyhtiöille asetetuista tavoitteista moninaisia, muuttuvia ja usein epämääräisiä.
”Suomessa tämä on johtanut kohuihin, esimerkkinä kohu Postin johdon palkkioiden suuruudesta. Voitontavoittelu ja politiikan toimijoiden pyrkimysten yhteensovittaminen aiheuttavat toistuvia ristiriitoja. Valtionyhtiöille tulisikin asettaa selkeät tavoitteet. Mikäli niiden halutaan toimivan yritysmäisesti, pitäisi poliittisten toimijoiden vaikutusvalta valtionyhtiöihin rajata nykyistä selkeämmin”, Cheung kertoo.
Riskinsä tuovat myös ulkomaiset valtionyhtiöt, joiden merkitys on kasvanut ja moninaistunut viime vuosina. Eräisiin valtionyhtiöihin on viime vuosina kohdistunut vakavia syytöksiä, joissa epäillään niiden ajavan valtio-omistajansa poliittisia päämääriä liiketoiminnassaan. Esimerkkejä löytyy muun muassa kansalliselle turvallisuudelle tärkeillä tietoliikenne- ja energia-aloilla. Kansainväliset yhtiöt, jotka vaikuttavat yhdellä hetkellä viattomilta, voivat paljastua tai muuttua poliittisen vallankäytön välineiksi. Pitkän aikavälin riskejä olisikin hyvä ottaa paremmin huomioon ulkomaisten valtionyhtiöiden kanssa toimiessa.
”Tutkimuksemme osoittaa, että valtionyhtiö voi toimia hyvin samalla tavalla kuin yksityisesti omistettu yhtiö, mutta valtionyhtiöiden toimintalogiikkaa voi myös tehokkaasti muuttaa ja hyödyntää poliittisiin tarkoituksiin. Se, mitä pintapuolisesti näkyy valtionyhtiöistä ja sen toiminnasta ei välttämättä kerro riittävästi sen todellisista tarkoitusperistä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella yhtiön toiminnan takana vaikuttavaa logiikkaa – kuten tässä tutkimuksessa”, kertoo Cheung.
Tutkimusryhmään kuuluivat tutkijatohtori Zeerim Cheungin ja Eero Aallon lisäksi akatemiatutkija Pasi Nevalainen Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta.
Lähde: Cheung, Z., Aalto, E., & Nevalainen, P. 2020. Institutional Logics and the Internationalization of a State-Owned Enterprise: Evaluation of International Venture Opportunities by Telecom Finland 1987–1998. Journal of World Business, 55(6): 101140. https://doi.org/10.1016/j.jwb.2020.101140.
Lisätietoa:
Zeerim Cheung
Tutkijatohtori
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
puh. 040 716 9955
Alkuperäinen uutinen Jyväskylän yliopiston sivuilla
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.