Valmistuspaikan läheisyys lisää teknologista etumatkaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten kannattaa valmistaa teknologisesti vaativat tuotteet aina lähellä tuotekehitystä. Toisaalta mitä standardisoidumpaa valmistus on, sitä etäämmälle se on siirrettävissä nopeastikin. Valmistuspaikan valintaan vaikuttavat siis muutkin seikat kuin hinta – usein on kyse yrityksen toimintojen välisistä keskinäisistä riippuvuuksista.
”Jos markkinoiden tai tuotekehityksen läheisyys ovat yritykselle tärkeitä näkökulmia, sijoitetaan valmistus todennäköisesti yrityksen kotimaahan tai hyvin lähelle sitä”, arvioi tutkijatohtori Timo Seppälä Aalto-yliopistolta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Tutkimuksessa analysoitiin tuotannon sijoittamispäätöksiä standardisoitujen toimintatapojen, toimintojen keskinäisten riippuvuuksien ja niiden läheisyyksien näkökulmista.
Standardituotteiden valmistus voidaan yleisesti teettää melkeinpä missä päin maailmaa tahansa. Jokaisen sesongin tuotanto voidaan huutokaupata erikseen edullisimman hinnan tarjoavalle sopimusvalmistajalle.
”Ruokakaupan omat merkit ovat esimerkkejä kuluttajatuotteista, joissa huutokauppamalli on hyvin yleinen toimintatapa ja hinta oikeastaan ainoa määräävä tekijä”, lisää Seppälä.
Helkaman ja Ponssen valmistusmallit
Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi kotimaisen polkupyörävalmistajan Helkaman päätöstä valmistusmaan valinnassa. Kaunotar-klassikkomallia valmistettiin yhden kauden ajan Baltiassa, ja sitten valmistus siirrettiin Indonesiaan, monivuotiselle yhteistyökumppanille. Toisin kuin Helkaman toisessa suositussa pyörämallissa Jopossa, Kaunottaressa ei tarjotulla väriskaalalla tai muulla kysynnän nopealla vaihtelulla ole niinkään merkitystä. Siksi standardisoidun tuotteen valmistuspaikkaa pystyttiin vaihtamaan nopeastikin.
”Noin puolet Helkaman tuotannosta tapahtuu kaukomailla. Emme kilpailuta valmistusta vuosittain vaan kartoitamme itse yhteistyökumppaneita, jotka pysyvät vastaamaan sekä laatuvaatimuksiimme että toimitusvarmuuteen. Kotimaassa taas valmistamme erikoispyörät sekä esimerkiksi kaikki Jopo-perheen tuotteet, joiden eri värien kysyntään voimme reagoida joustavasti oman kotimaisen tuotannon avulla”, kertoo Helkama Emotor Oy:n toimitusjohtaja Satu Helkama.
Metsäkonevalmistaja Ponssella teknologiat ja digitaalisuus ovat niin kehittyneitä, että valmistus kannattaa toteuttaa tuotteiden testaamisen kanssa saman katon alla Vieremällä. Tämän seurauksena Ponssella on teknologinen etumatka kilpaileviin tuotteisiin verrattuna. Se tekee myös tuotekehityksen syklistä huomattavasti nopeampaa kuin valmistuksensa hajauttaneilla yrityksillä. Ponssen keskitetyssä toimintamallissa, joka koskee myös Helkaman Jopoa, suurin osa tuotteen jalostusarvosta jää Suomeen.
”Monet yritykset päätyvät usein sijoittamaan valmistuksen Kiinaan, koska siellä kaikki on ollut niin edullista. Toisaalta taas presidentti Trump on linjannut kaiken valmistuksen palauttamista Yhdysvaltoihin. Tämän tutkimuksen valossa asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia”, pohtii Seppälä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on vastannut datan keruusta ja tutkijat sen analysoimisesta uutta käyttötarkoitusta varten. Hankkeen tutkijoina ovat Timo Seppälän lisäksi Petri Rouvinen ja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta sekä Mikko Ketokivi espanjalaisesta IE Universitysta ja Virpi Turkulainen University College Dublinista, Irlannista.
Lisätietoja:
Timo Seppälä
Tutkijatohtori
Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitos ja ETLA
[email protected]
puh. 046 851 0500
Artikkeli Journal of Operations Management -lehdessä
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin ja nykymuotoilun opiskelijatiimi voitti Habitare-suunnittelukilpailun 2023
Habitare-suunnittelukilpailu on tarkoitettu taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoille Suomessa. Tämän vuoden teemana kilpailussa oli ”Yhteisöllisyyden työkalut”. Teeman tarkoituksena oli rohkaista kilpailijoita muotoilemaan ja toteuttamaan uudenlaisia tapoja edistää yhdessäoloa ja vuorovaikutusta ihmisen mittakaavassa tai laajemminkin
Äänikirjoja voidaan nykyään luoda tekoälyn avulla
Tuotantotalouden laitos on julkaissut ensimmäisen tekoälyyn perustuvan äänikirjansa.
Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin
Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu.