Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta
Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat lähes koko väestöllemme suojan sekä tavanomaiselta sodankäynniltä että ydin-, biologisen ja kemiallisen sodankäynnin uhilta. Aalto-yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava.
”Suomalaisen väestönsuojajärjestelmän merkittävin erityispiirre on sen rahoitusmalli: väestönsuojien rakennuskustannuksista vastaavat niiden omistajat – pääasiassa yksityiset kiinteistöjen omistajat – eivät veronmaksajat”, kertoo 17.6. väittelevä tekniikan lisensiaatti Pekka Kyrenius.
Kyreniuksen konetekniikan alan väitöskirja käsittelee väestönsuojia koskevan sääntelyn kehittymistä Suomessa vuosina 1954–2011.
”Suomeen on laajan yhteistyön hengessä vuosikymmenten aikana rakennettu laadukas väestönsuojajärjestelmä, jonka infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 4,4 miljardia euroa. Summa vastaa tarkasteluajankohdalta keskimäärin noin kolmen vuoden puolustusbudjettia. Järjestelmän kehittymistä voikin pitää harvinaisena menestystarinana”, Kyrenius sanoo.
Tutkimuksessa Suomen kehitystä verrataan vastaavaan kehitykseen myös kansainvälisesti.
”Väestönsuojajärjestelmämme on Pohjoismaiden kattavin, ja se tarjoaa tositilanteessa hieman ahtaan ja epämukavan, mutta kelvollisen ja toimivan suojan lähes koko väestölle.”
Kehitettävääkin silti löytyi.
”Ahtaissa väestönsuojissa suojautujat itse ovat suuri lämmön lähde. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista. Mahdollisista ilmastointitarpeista ja lämpötilan hallinnasta tarvitaankin lisää tutkimustietoa”, Kyrenius toteaa.
Viranomaisten laatimassa nykyisessä uhkamallissa suojautumisten ennakoidaan olevan toistuvia, mutta lyhyitä.
”Mahdollisten pitkien suojautumisjaksojen aikana lämpötilat saattavat osassa suojista kohota vaarallisiksi erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille, kuten vanhuksille”, Kyrenius sanoo.
Tarkasteluaikana Suomessa väestönsuojien kehittymiseen vaikuttivat muun muassa sodan ajan kokemukset, vaatimukset kustannustehokkuudesta, Suomen rooli puolueettomana maana sekä kansainväliset vaikutteet. Tarkoituksena on ollut sekä turvata väestö kustannustehokkaasti mahdollisen sodan aikana että tarjota väestölle suojautumisen aikana kohtuullisen turvallinen ja terveellinen ympäristö.
Nykyinen pelastuslaki ja väestönsuoja-asetukset astuivat voimaan vuonna 2011. Nyt pelastuslakia ja väestönsuoja-asetuksia ollaan jälleen uudistamassa. Väestönsuoja-asetusten uudistustyö alkanee vuonna 2026.
Lisätiedot:
Väitös konetekniikan alalta, TkL Pekka Kyrenius
The Finnish Civil Defence Shelter System - Evolution of the regulation and technical specification 1954-2011 (väitöskirjan nimi).
Lue lisää uutisia
Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla
Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.