Uusiutuvan energian varastoinnin tutkimushanke sai tavoitellun Horizon 2020 -rahoituksen
Euroopan komissio on myöntänyt “ELCOREL - Electrochemical Conversion of Renewable Electricity into Fuels and Chemicals” -tutkimushankkeelle rahoituksen Horizon 2020 -ohjelman Marie Skłodowska-Curie Actions Innovative Training Network -hausta.
Rahoitus on muotoa European Training Networks, eli se on tarkoitettu rahoittamaan yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteisiä tohtorinkoulutusohjelmaverkostoja. Rahoitusmuoto on erittäin kilpailtu: tuoreessa haussa se myönnettiin alle kymmenelle prosentille hankkeista.
Aalto-yliopiston työtä hankkeessa johtaa professori Tanja Kallio, ja sen osuus rahoituksesta on noin puoli miljoonaa euroa.
”Hankkeen suuri tavoite on jarruttaa ilmastonmuutosta”, Kallio kiteyttää.
”Tuulen ja auringon kaltaisten kausiluontoisten uusiutuvien energioiden ongelma on niiden varastointi huipputuotannon aikana suvantovaiheita varten. Me kehitämme sähkökatalyyttejä ja teknologioita, jotka mahdollistavat tuotetun sähköenergian varastoimiseksi kemialliseksi sidosenergiaksi.”
Vaihtoehtoja platinalle
Hanketta koordinoi Heyrovsky Institute of Physical Chemistry. Muita osallistujia ovat Aallon lisäksi Leidienin yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto, Institute of Chemical Research of Catalonia ICIQ sekä Avantum ja DeNora -yritykset. Aallon roolina on vastata synteeseistä, sähkökemiallisesta karakterisoinnista sekä teknologian skaalauksesta ja integroinnista.
”Haluamme kehittää materiaaleja, joissa ei käytetä platinan kaltaisia saatavuudeltaan haastavia ja kalliita, kriittisiä raaka-aineita. Käytännössä pyrimme kehittämään menetelmiä, joilla voidaan tuottaa sähköenergian avulla polttoaineeksi sopivaa vetyä vedestä tai hiilipohjaisia yhdisteitä hiilidioksidista tai hiilimonoksidista”, Tanja Kallio selittää.
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.