Uutiset

Uusi kirja tutkii valtionyhtiö Valcon skandaalinkäryistä epäonnistumista

Pasi Nevalaisen teos on ensimmäinen kattava tutkimus valtionyhtiö Valcosta, sen perustamisen taustoista, epäonnistumisen syistä ja epäonnistumisen suorista seurauksista.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979, jolloin tappiollinen Valco Oy siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.

Akatemiatutkija Pasi Nevalaisen kirja Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980 kuvaa valtion liiketoiminnan lisäksi teknologiateollisuuden yrityksen aloittamiseen liittyviä ongelmia.

Suomen valtion, viihde-elektroniikkavalmistaja Saloran ja kansainvälisen suuryhtiö Hitachin yhdessä perustama valtionyhtiö Valco Oy (1976–1980) muistetaan suuren luokan virheenä, jota on pidetty osoituksena valtion liiketoiminnan epäonnistumisesta. Valcosta piti tulla valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan lippulaiva, joka olisi vauhdittanut kotimaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä. Tällaista uuden toimialan veturia siitä ei kuitenkaan kuoriutunut. Sen sijaan Valcon skandaalinkäryinen epäonnistuminen romutti valtion tuolloisen omistajapolitiikan uskottavuuden. 

Pasi Nevalainen
Pasi Nevalainen

”Kiinnostuin valtion kuvaputkitehdas Valcosta, joka muistetaan katastrofaalisena valtionyhtiönä. Useissa yhteyksissä esitetään, että Valco muutti käsitystä valtion liiketoiminnasta. Huomasin, että mielikuva Valcon epäonnistumisesta on hyvin vahva, suorastaan stigmatisoiva. Yhtiön epäonnistumisen syistä ei kuitenkaan ollut olemassa kattavaa tutkimusta, joten päätin tehdä sellaisen”, kertoo Pasi. 

Kirja pureutuu tapahtumiin mikrohistoriallisella tarkkuudella ja kertoo, kuinka yrityksen johto yritti sinnikkäästi ratkaista ilmenneet ongelmat, samalla kuitenkin sokeutuen näkemästä tilanteen kokonaiskuvaa. Se ei kyennyt ratkaisemaan nykyäänkin ajankohtaista kysymystä siitä, miten menestyä globalisoituvassa liiketoiminnassa, jossa kilpailua käydään hinnoilla ja jossa teollinen massatuotanto hakeutuu halvempien kustannusten maihin. 

Valco todella muutti käsityksiä valtion liiketoiminnasta. Myöhemmin Valcosta saadut opetukset olivat keskeisellä sijalla, kun valtion omistajapolitiikkaa määriteltiin uudelleen ja omistajaohjausta modernisoitiin.

”Sinällään aihe on hyvin ajankohtainen, onhan julkisuudessa puhuttu pitkin syksyä esimerkiksi Fortumin ja Finnairin luonteesta valtion omistamina liikeyrityksinä. Peruskysymys, eli liiketoiminnan ja politiikan yhdistäminen ja tähän liittyvä problematiikka, on ytimeltään hyvin samanlainen kuin Valcon aikana. Kuinka ristiriitaiset päämäärät yhdistetään? Erityisesti kysymys nouseekin esiin silloin, kun yritys ajautuu ongelmiin. Valco muutti valtion omistajapolitiikkaa, Fortumin tapaus voi sekin johtaa tarkistuksiin. Tässä on myös tämän kirjan tärkein motivaatio. Epäonnistuminen liiketoiminnassa on varsin yleistä ja epäonnistumisesta tulee voida oppia”, Pasi jatkaa.

Pasi Nevalainen on Suomen Akatemian rahoittama akatemiatutkija Aalto-yliopiston tuotantotekniikan laitoksella, joka projektissaan tarkastelee valtion liiketoiminnan piirteitä pitkällä aikavälillä.

Kirja on vapaasti luettavissa verkossa. 

Nevalainen, P., 2022. Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980. Helsinki: Finnish Literature Society.  

Lue tai tilaa kirja täältä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tutkimuslaitteistoa ja muovihansikkaisiin puetut kädet.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudenlainen menetelmä soluviljelyyn antaa tietoa syövän biomekaniikasta

Tutkijoiden kehittämän uuden teknologian avulla voidaan havainnoida solutason mekaniikkaa soluviljelmissä.
Kiia Einola hymyilee kameralle. Otaniemen amfiteatteri taustalla.
Yhteistyö Julkaistu:

Kiia Einolan mielestä rakennusten tulisi tukea meidän kaikkien hyvinvointia

Kiia Einolan opintomatka Aalto-yliopistossa ulottuu kandiopinnoista aina väitöskirjatutkijaksi asti. Maisteriopintojen aikaiset kesätyöt herättivät Kiian kiinnostuksen talotekniikan tutkimuksesta. Hän työstää tällä hetkellä väitöskirjaansa älyrakennusten tohtoriopiskelijana yhteistyössä sähkötekniikkaan erikoistuneen yrityksen Helvarin kanssa.
Sydänmonitori
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Terveydenhuollon laitehankinnoissa katsotaan enemmän hintalappua kuin pitkän aikavälin tuloksia

Säästöistä palkitseva bonus sai hankinta-ammattilaiset valitsemaan edullisemman laitevaihtoehdon kalliimman, hoidon kannalta lupaavamman sijaan.
Nainen sinisessä haalarissa ja suojavarusteissa hitsaamassa pihalla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Seija Linnanmäki: ”Ilmastonmuutos pakottaa meidät miettimään mukavuusilmanvaihdon järkevyyttä”

Minä väitän -sarjassamme Seija Linnanmäki sanoo, että jäähdyttävän ilmastoinnin lisääminen ei voi olla ainoa ratkaisu sisäilman hallintaan.