Uutiset

Uusi kirja tutkii valtionyhtiö Valcon skandaalinkäryistä epäonnistumista

Pasi Nevalaisen teos on ensimmäinen kattava tutkimus valtionyhtiö Valcosta, sen perustamisen taustoista, epäonnistumisen syistä ja epäonnistumisen suorista seurauksista.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979, jolloin tappiollinen Valco Oy siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.

Akatemiatutkija Pasi Nevalaisen kirja Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980 kuvaa valtion liiketoiminnan lisäksi teknologiateollisuuden yrityksen aloittamiseen liittyviä ongelmia.

Suomen valtion, viihde-elektroniikkavalmistaja Saloran ja kansainvälisen suuryhtiö Hitachin yhdessä perustama valtionyhtiö Valco Oy (1976–1980) muistetaan suuren luokan virheenä, jota on pidetty osoituksena valtion liiketoiminnan epäonnistumisesta. Valcosta piti tulla valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan lippulaiva, joka olisi vauhdittanut kotimaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä. Tällaista uuden toimialan veturia siitä ei kuitenkaan kuoriutunut. Sen sijaan Valcon skandaalinkäryinen epäonnistuminen romutti valtion tuolloisen omistajapolitiikan uskottavuuden. 

Pasi Nevalainen
Pasi Nevalainen

”Kiinnostuin valtion kuvaputkitehdas Valcosta, joka muistetaan katastrofaalisena valtionyhtiönä. Useissa yhteyksissä esitetään, että Valco muutti käsitystä valtion liiketoiminnasta. Huomasin, että mielikuva Valcon epäonnistumisesta on hyvin vahva, suorastaan stigmatisoiva. Yhtiön epäonnistumisen syistä ei kuitenkaan ollut olemassa kattavaa tutkimusta, joten päätin tehdä sellaisen”, kertoo Pasi. 

Kirja pureutuu tapahtumiin mikrohistoriallisella tarkkuudella ja kertoo, kuinka yrityksen johto yritti sinnikkäästi ratkaista ilmenneet ongelmat, samalla kuitenkin sokeutuen näkemästä tilanteen kokonaiskuvaa. Se ei kyennyt ratkaisemaan nykyäänkin ajankohtaista kysymystä siitä, miten menestyä globalisoituvassa liiketoiminnassa, jossa kilpailua käydään hinnoilla ja jossa teollinen massatuotanto hakeutuu halvempien kustannusten maihin. 

Valco todella muutti käsityksiä valtion liiketoiminnasta. Myöhemmin Valcosta saadut opetukset olivat keskeisellä sijalla, kun valtion omistajapolitiikkaa määriteltiin uudelleen ja omistajaohjausta modernisoitiin.

”Sinällään aihe on hyvin ajankohtainen, onhan julkisuudessa puhuttu pitkin syksyä esimerkiksi Fortumin ja Finnairin luonteesta valtion omistamina liikeyrityksinä. Peruskysymys, eli liiketoiminnan ja politiikan yhdistäminen ja tähän liittyvä problematiikka, on ytimeltään hyvin samanlainen kuin Valcon aikana. Kuinka ristiriitaiset päämäärät yhdistetään? Erityisesti kysymys nouseekin esiin silloin, kun yritys ajautuu ongelmiin. Valco muutti valtion omistajapolitiikkaa, Fortumin tapaus voi sekin johtaa tarkistuksiin. Tässä on myös tämän kirjan tärkein motivaatio. Epäonnistuminen liiketoiminnassa on varsin yleistä ja epäonnistumisesta tulee voida oppia”, Pasi jatkaa.

Pasi Nevalainen on Suomen Akatemian rahoittama akatemiatutkija Aalto-yliopiston tuotantotekniikan laitoksella, joka projektissaan tarkastelee valtion liiketoiminnan piirteitä pitkällä aikavälillä.

Kirja on vapaasti luettavissa verkossa. 

Nevalainen, P., 2022. Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980. Helsinki: Finnish Literature Society.  

Lue tai tilaa kirja täältä.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Marjo-Riitta Diehl profile picture
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä

Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ihmisiä kokoontuneena modernin rakennuksen ulkopuolella, jossa on pyöreitä ikkunoita. Taustalla puita ja vihreää ruohoa.
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan

Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.