Uutiset

Uudet biomateriaalit voivat ratkaista kestävän kehityksen haasteita

Laajapohjainen bio-osaaminen on Suomelle tulevaisuuden menestystekijä.
Biomassa
Tutkimushankkeessa on kehitetty uudenlaisia biohajoavia materiaaleja, testattu selluloosan 3D-tulostamista eri menetelmin ja kehitetty uusia valmistusteknologioita, kuten vaahtorainausta ja paperin kierrätystä tekstiilikuiduiksi. Kuva: Aalto-yliopisto

Puun selluloosalla on edellytykset olla tulevaisuuden supermateriaali, joka voi korvata fossiiliset raaka-aineet kuten muovin ja tekokuidut tai jopa puuvillan. Suomalaisessa mittavassa ja monialaisessa Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) -tutkimushankkeessa selluloosalle on etsitty uusia käyttösovelluksia. Tuloksena on syntynyt innovaatioita ja liiketoimintamalleja erityisesti pk-sektorin tarpeisiin asumisen ja tekstiilien, rakentamisen ja arkkitehtuurin sekä terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

“Kestävän kehityksen haasteet kerta kaikkiaan pakottavat tekemään asioita toisin. Tutkimustyötä on maailmalla tehty jo pitkään, mutta olemme nyt onnistuneet löytämään toimivia materiaaleja ja teknologioita, jotka mahdollistavat muutoksen. Tutkimushankkeen uusiin biomateriaaleihin perustuvat tulokset ovat merkittäviä päänavauksia koko maailman mittakaavassa. Suomella on mahdollisuus olla materiaalitulevaisuuden muutosvoima”, sanoo professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta.

Tutkimushankkeessa on kehitetty uudenlaisia biohajoavia materiaaleja. Kuva: Eeva Suorlahti

Vuodesta 2013 käynnissä olleen DWoC-tutkimushankkeen tavoitteena on nopeuttaa suomalaisen metsäteollisuuden muuttumista dynaamiseksi biotalouden ekosysteemiksi ja lisätä selluloosan käyttöä erityisesti korkean lisäarvon tuotteissa. Tutkimushankkeessa on yhdistetty muotoilijoiden, arkkitehtien, materiaalitutkijoiden ja liiketoiminnan ammattilaisten osaaminen. Samalla Suomeen on syntynyt vahva biomateriaaliosaajien verkosto.

Tutkimushankkeessa on kehitetty uudenlaisia biohajoavia materiaaleja, testattu selluloosan 3D-tulostamista eri menetelmin ja kehitetty uusia valmistusteknologioita, kuten vaahtorainausta ja paperin kierrätystä tekstiilikuiduiksi. Tuloksena on syntynyt tuotekonsepteja ja -ideoita sekä lupaavia teknologiainnovaatioita. Projektin aikana on valmistettu prototyypit esimerkiksi biohajoavista kengistä, osin nanoselluloosasta tehdystä polkupyörästä sekä suoraan sellumassasta tulostettavasta langasta, jonka valmistukseen erikoistunut Spinnova Oy käynnistyi vuoden 2015 alussa.

Projektin tutkimuskumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Vaasan yliopisto. Viisivuotinen, Tekesiltä 7,9 miljoonan euron rahoituksen saanut strateginen tutkimushanke päättyy maaliskuussa 2018.

Lisätietoja:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.