Uutiset

Tutkijat selvittivät 1 000 suositun verkkosivun koon – erot samassa kategoriassa jopa yli kymmenkertaisia

Mobiilisivujen koko on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Muutamat verkkokaupat ovat jo ymmärtäneet, että vähemmän on enemmän, sanoo tutkimusta vetänyt professori Jukka Manner.
JukkaManner_datakeskus.png
Professori Jukka Manner selvitti tutkimusryhmänsä kanssa Suomen suosituimpien verkkosivujen kokoa ja energiankulutusta. Kuva: Aalto-yliopisto / Niina Norjamäki

Ennusteiden mukaan ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta kasvaa reiluun viidennekseen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi syistä on verkkosivujen määrän ja koon huima kasvu, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner. Hän selvitti äskettäin tutkimusryhmänsä kanssa Suomen suosituimpien verkkosivujen kokoa ja energiankulutusta.

”Kymmenessä vuodessa verkkosivujen koko on kolminkertaistunut ja mobiilisivujen koko jo kymmenkertaistunut. Tämä on ympäristön kannalta huolestuttavaa, sillä mobiiliverkossa tapahtuva datan siirto kuluttaa erittäin paljon energiaa ja lisää koko yhteiskunnan sähkönkulutusta.”

Analyysissä ladattiin 1 000 suositun suomalaisen verkkopalvelun etusivu ja lisäksi eri kategorioiden suosituimpia etusivuja. Mukana oli esimerkiksi mediasivuja, yliopistojen sivuja, suurimpien yritysten sivuja ja valtionhallinnon sivuja.

Mittaukset tehtiin heinäkuussa 2021 Googlen kehittämällä avoimen lähdekoodin Lighthousella, jolla sivuista saadaan dataa, kuten resurssien koot.

Resursseja ovat esimerkiksi kuvat, JavaScript-tiedostot, sivun ulkoasuun vaikuttavat CSS-tiedostot, fontit ja mediatiedostot. Sivun koko on resurssien yhteenlaskettu koko. Osa sivun resursseista voi olla peräisin kolmannelta osapuolelta. Näitä ovat esimerkiksi mainokset ja analytiikka. Tutkijat tarkastelivat erikseen ensimmäisiä datan latauksia sekä vieritettyjä sivuja.

”Vierityksen ero tulee siitä, että modernit verkkosivut optimoivat sisältöä, joka ensin ladataan. Tutkimuksessa haluttiin nähdä ero siinä, mitä sisältöä verkkopalvelu lataa, kun sivu ladataan ensimmäisen kerran ja miten paljon sisältöä lopulta siirretään, jos käyttäjä selaa sivun alas asti”, Manner selittää.

Sivujen keskimääräinen koko oli noin 2,7 Mt tietokoneella, 3,4 Mt vieritetyllä tietokoneella, 2,4 Mt mobiililla ja 3,1 Mt vieritetyllä mobiililla. Mobiilisivut ovat siis jo lähes tasoissa perinteisten sivujen kanssa.

Kuituverkossa, johon tietokone on usein yhdistetty, siirretyn bitin energiankulutus on vielä kohtuullinen. Sen sijaan mobiiliverkko, jota Suomessa käytetään paljon, kuluttaa energiaa jopa tuhat kertaa enemmän. Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla. 

Manner korostaa, että sivujen kokoa ja energiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi esimerkiksi käyttämällä jpg-kuvaformaattien sijasta png-kuvia, tarkastelemalla kuvien tarkkuutta ja huolehtimalla, ettei sivulla ole käyttämätöntä dataa JavaScript-tiedostoissa.

Vaikka suurin osa sivuista oli lähellä koon keskiarvoa, joukossa oli myös selvästi pienempiä ja selvästi suurempia sivuja. Raskaimman yrityssivun koko perinteisessä verkkomuodossa oli yli 17 Mt, keveimmän vain 1 Mt. Yliopistojen suurin mobiilisivu oli 7,1 Mt, pienin vain 700 KB.  Suurimpien kaupunkien kohdalla erot olivat vieläkin isommat, pienin sivu oli 1,2 Mt ja suurin jopa 61 Mt.

Mitä sitten muutoksen eteen pitäisi tehdä ensimmäisenä?

”Yksinkertaisesti vähemmän on enemmän suunniteltaessa verkkosivuja, sillä visuaalisuus kuormittaa sivun kokoa. Verkkokaupat ovat ensimmäisenä ymmärtäneet, miksi sivustojen pitää olla nopeasti selailtavissa, sillä nopeus lisää ostamista. Muiden pitäisi ottaa mallia heiltä, mutta motivaationa enemmänkin resurssitehokkuus”, Manner sanoo.

Seuraavaksi Manner kollegoineen aikoo perehtyä tarkemmin siihen, miten verkkosivuja toteutetaan, ja mistä nämä raskaasti dataa siirtävät ratkaisut juontavat.

”Haluan selvittää, onko valtava datan määrän kasvu verkkosivuilla huolimattomuutta vai onko joissain yleisesti käytetyissä toteutusympäristöissä vikaa”, hän sanoo.

Lue raportti kokonaisuudessaan tästä.

Lisätietoa:
Jukka Manner
professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 511 2973
[email protected] 

Jukka Manner: Digipalvelut vievät järjettömästi energiaa - vihreä koodi voi ratkaista ongelman

Digitaaliset palvelut pitäisi suunnitella paljon nykyistä tehokkaammin, kirjoittaa professori Jukka Manner.

Lue lisää
Jukka Manner
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.