Tutkijat selvittivät 1 000 suositun verkkosivun koon – erot samassa kategoriassa jopa yli kymmenkertaisia
Ennusteiden mukaan ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta kasvaa reiluun viidennekseen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi syistä on verkkosivujen määrän ja koon huima kasvu, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner. Hän selvitti äskettäin tutkimusryhmänsä kanssa Suomen suosituimpien verkkosivujen kokoa ja energiankulutusta.
”Kymmenessä vuodessa verkkosivujen koko on kolminkertaistunut ja mobiilisivujen koko jo kymmenkertaistunut. Tämä on ympäristön kannalta huolestuttavaa, sillä mobiiliverkossa tapahtuva datan siirto kuluttaa erittäin paljon energiaa ja lisää koko yhteiskunnan sähkönkulutusta.”
Analyysissä ladattiin 1 000 suositun suomalaisen verkkopalvelun etusivu ja lisäksi eri kategorioiden suosituimpia etusivuja. Mukana oli esimerkiksi mediasivuja, yliopistojen sivuja, suurimpien yritysten sivuja ja valtionhallinnon sivuja.
Mittaukset tehtiin heinäkuussa 2021 Googlen kehittämällä avoimen lähdekoodin Lighthousella, jolla sivuista saadaan dataa, kuten resurssien koot.
Resursseja ovat esimerkiksi kuvat, JavaScript-tiedostot, sivun ulkoasuun vaikuttavat CSS-tiedostot, fontit ja mediatiedostot. Sivun koko on resurssien yhteenlaskettu koko. Osa sivun resursseista voi olla peräisin kolmannelta osapuolelta. Näitä ovat esimerkiksi mainokset ja analytiikka. Tutkijat tarkastelivat erikseen ensimmäisiä datan latauksia sekä vieritettyjä sivuja.
”Vierityksen ero tulee siitä, että modernit verkkosivut optimoivat sisältöä, joka ensin ladataan. Tutkimuksessa haluttiin nähdä ero siinä, mitä sisältöä verkkopalvelu lataa, kun sivu ladataan ensimmäisen kerran ja miten paljon sisältöä lopulta siirretään, jos käyttäjä selaa sivun alas asti”, Manner selittää.
Sivujen keskimääräinen koko oli noin 2,7 Mt tietokoneella, 3,4 Mt vieritetyllä tietokoneella, 2,4 Mt mobiililla ja 3,1 Mt vieritetyllä mobiililla. Mobiilisivut ovat siis jo lähes tasoissa perinteisten sivujen kanssa.
Kuituverkossa, johon tietokone on usein yhdistetty, siirretyn bitin energiankulutus on vielä kohtuullinen. Sen sijaan mobiiliverkko, jota Suomessa käytetään paljon, kuluttaa energiaa jopa tuhat kertaa enemmän. Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla.
Manner korostaa, että sivujen kokoa ja energiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi esimerkiksi käyttämällä jpg-kuvaformaattien sijasta png-kuvia, tarkastelemalla kuvien tarkkuutta ja huolehtimalla, ettei sivulla ole käyttämätöntä dataa JavaScript-tiedostoissa.
Vaikka suurin osa sivuista oli lähellä koon keskiarvoa, joukossa oli myös selvästi pienempiä ja selvästi suurempia sivuja. Raskaimman yrityssivun koko perinteisessä verkkomuodossa oli yli 17 Mt, keveimmän vain 1 Mt. Yliopistojen suurin mobiilisivu oli 7,1 Mt, pienin vain 700 KB. Suurimpien kaupunkien kohdalla erot olivat vieläkin isommat, pienin sivu oli 1,2 Mt ja suurin jopa 61 Mt.
Mitä sitten muutoksen eteen pitäisi tehdä ensimmäisenä?
”Yksinkertaisesti vähemmän on enemmän suunniteltaessa verkkosivuja, sillä visuaalisuus kuormittaa sivun kokoa. Verkkokaupat ovat ensimmäisenä ymmärtäneet, miksi sivustojen pitää olla nopeasti selailtavissa, sillä nopeus lisää ostamista. Muiden pitäisi ottaa mallia heiltä, mutta motivaationa enemmänkin resurssitehokkuus”, Manner sanoo.
Seuraavaksi Manner kollegoineen aikoo perehtyä tarkemmin siihen, miten verkkosivuja toteutetaan, ja mistä nämä raskaasti dataa siirtävät ratkaisut juontavat.
”Haluan selvittää, onko valtava datan määrän kasvu verkkosivuilla huolimattomuutta vai onko joissain yleisesti käytetyissä toteutusympäristöissä vikaa”, hän sanoo.
Lue raportti kokonaisuudessaan tästä.
Lisätietoa:
Jukka Manner
professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 511 2973
[email protected]
Jukka Manner: Digipalvelut vievät järjettömästi energiaa - vihreä koodi voi ratkaista ongelman
Digitaaliset palvelut pitäisi suunnitella paljon nykyistä tehokkaammin, kirjoittaa professori Jukka Manner.
- Julkaistu:
- Päivitetty: