Tuore tutkimus: Koronapandemia koetteli erityisesti alle 40-vuotiaiden yrittäjien hyvinvointia
Koronapandemia ei ole koetellut vain yrittäjien taloutta.
Neljännes suomalaisista yrittäjistä kertoo tuntevansa itsensä hyvin uupuneiksi. Moni kuvailee olevansa ”ihan poikki” tai ”ihan lopussa”, käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professorin Ewald Kiblerin yhdessä professori Charlotta Sirénin (University of St.Gallen) ja professori Matthias Fink (Grenoble Ecole de Management) juuri julkaistusta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Kolmikko on kerännyt ainutlaatuista haastatteluaineistoa suomalaisyrittäjien kokemuksista pandemian alusta lähtien.
Uupumus määriteltiin tutkimuksessa liiallisesta työnteosta, henkilökohtaisista paineista ja jatkuvasta stressistä johtuvaksi krooniseksi tilaksi, joka voi olla sekä fyysinen että psyykkinen.
”Tilanne on pysynyt melko tasaisena pandemian alusta alkaen. Suurinta uupumus oli kesällä 2021, jolloin keräsimme haastatteludataa neljännen kerran”, Ewald Kibler kertoo.
Tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaat yrittäjät kokivat erityisesti pandemian ensimmäisen vuoden stressaavana ja tuskaisana ja heidän elämänhalunsa ja työhalunsa laskivat eniten. Yli 40-vuotiaat eivät kokeneet poikkeusaikaa alussa yhtä raskaana kuin nuoremmat yrittäjät.
”Tuloksemme viittaavat siihen, että nuoremmat yrittäjät kokivat koronan uhkana itselleen. Erityisesti pandemian alussa nuoremmat yrittäjät raportoivat vanhempia yrittäjiä useammin olevansa huolissaan, että he saavat koronatartunnan tai että rokotukset sairastuttaisivat heidät ja että he menettäisivät toimintakykynsä. Ero eri ikäisten yrittäjien tuntemuksissa kaventui, jopa katosi, pandemian edetessä ja kaikenikäisten yrittäjien tyytyväisyys elämäänsä väheni kokonaisuudessaan.”
Pandemian aikana on keskusteltu myös siitä, miten kotitöiden epätasainen jakautuminen, erityisesti lastenhoito, on asettanut lisähaasteita naisten työnteolle.
Yrittäjien uupumisessa se ei tutkimuksen valossa näkynyt.
”Yrittäjänaiset eivät raportoineet yrittäjämiehiä pahemmasta uupumuksesta tai vähäisemmästä työtyytyväisyydestä”, Kibler kertoo.
Kyselytutkimukset jatkuvat
Helmikuuhun 2022 mennessä tutkijat olivat tehneet kyselytutkimuksen yrittäjille viisi kertaa. Ensimmäinen kierros tehtiin huhtikuussa 2020 vain kuukausi sen jälkeen, kun Maailman terveysjärjestö WHO oli tiedottanut, että koronavirus on levinnyt pandemiaksi. 2020 yrittäjiltä kysyttiin vielä kahdesti siitä, miten liiketoiminta reagoi pandemiaan alun shokin jälkeen. Vuonna 2021 kyselykierroksia oli myös kaksi, ja niissä pureuduttiin pandemian pitkäkestoisiin seurauksiin. Seuraava helmi- ja maaliskuussa tehtävä selvitys keskittyy omikron-aallon vaikutukseen yrittäjien jaksamiseen.
Tutkimuksessa on mukana 117 yritystä, joista noin puolet sijaitsee Etelä-Suomessa ja kolmannes Länsi-Suomessa.
Yritysten iät vaihtelevat nuorista kasvuyrityksistä 80 vuotta sitten perustettuihin yrityksiin. Yritysten keski-ikä on reilut 20 vuotta ja ne työllistävät keskimäärin 21 ihmistä. Melkein puolet (45,6 prosenttia) yrityksistä on perheyrityksiä ja 60 prosenttia edusti palveluliiketoimintaa. Miesten osuus tutkimukseen osallistujista on 61,6 prosenttia ja naisten 38,4 prosenttia. Yrittäjien keski-ikä on 51 vuotta ja he ovat toimineet yrittäjinä keskimäärin 11 vuotta.
Tutkimus on rahoittanut Suomen Akatemia.
Lisätietoja (englanniksi):
Lue lisää uutisia
Näin Suomesta tuli kvanttialan edelläkävijä
Pitkäjänteinen panostus kvanttitieteen ja -teknologian perustutkimukseen on tehnyt Suomesta kokoaan suuremman pelurin alalla, joka on kriittinen myös EU:n teknologisen omavaraisuuden kannalta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa koko kvanttialan arvoketju on omissa käsissä.
Suomalaista designia ja opiskelijatöitä esillä Tokion ARTEK-myymälässä
Contemporary Collected -näyttelyssä esitellään suomalaista muotoilua, opiskelijoiden töitä sekä Suomessa toimivien niin nousevien kuin vakiintuneidenkin suunnittelijoiden, käsityöläisten ja valokuvaajien teoksia.
Suomen vihreä siirtymä vaatii innovaatioita ja yhteistyötä
Kemian tekniikan korkeakoulun alumniseminaari kokosi yhteen tutkimuksen, teollisuuden ja innovaatioiden asiantuntijoita pohtimaan, miten Suomi voi hyödyntää vihreän siirtymän mahdollisuudet.