Tohtorin urapolku: esittelyssä apulaisprofessori Mikko Hänninen

Valmistuit kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2016. Oliko sinulle itsestään selvää, että halusit jatkaa kauppatieteen tohtoriohjelmassa?

Olin maisteriopintojeni loppuvaiheessa kiinnostunut kaupan alasta, ja kerännyt jo hieman kokemusta tutkimustyöstä tutkimusassistenttina markkinoinnin laitoksella. Kun markkinoinnin laitokselle saatiin mielenkiintoinen kaupan alaan liittyvä Tekesin (nyk. Business Finland) rahoittama projekti, minulta kysyttiin kiinnostusta tutkijanpaikkaa- ja työtä kohtaan. Tästä projektista muodostuikin myöhemmin myös väitöskirjani aihe.

En epäröinyt hetkeäkään siirtyä tutkijanmaailmaan, ja oli itsestäänselvää, että tavoite oli siitä eteenpäin vain ja ainoastaan tohtorintutkinto. Aloitin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla kokopäiväisenä tutkijana helmikuussa 2016, kuukautta ennen kuin valmistuin kauppatieteiden maisteriksi.

Mikä on mielestäsi parasta Kauppakorkeakoulun tohtoriopinnoissa? Entä olisiko jotain kehitettävää?

Mielestäni parasta Kauppakorkeakoulun tohtoriopinnoissa on vapaus, joka jokaisella on, rakentaa juuri sellainen tutkintokokonaisuus kuin itse tarvitsee oman väitöskirjaprojektinsa edistämiseksi. Tämä voi tarkoittaa pidempiaikaista tutkijavaihtoa, kansainvälisiä kurssikokonaisuuksia, tai sitten oman laitoksen tarjoamia jatko-opintokursseja.

Vaikka 60 opintopistettä saattaa kuulostaa suurelta määrältä opintoja etenkin heti kandi- ja maisteritutkinnon päälle, niin lopulta on hyvä ymmärtää, että kurssien tarkoituksena on tukea jokaisen omaa väitöskirjaprojektia ja auttaa rakentamaan niitä taitoja, joita akatemiassa tarvitaan – oma oppiminen ja kehittyminen on kurssien arvosanaa tai suoritusmuotoa tärkeämpää. Samalla toki muutamat Kauppakorkeakoulun tarjoamat yhteiset opintokokonaisuudet ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, jotta tohtoriopiskelijat voivat verkostoitua myös muiden laitosten tohtoriopiskelijoiden kanssa, ja mielestäni ne olivat myös tärkeä ja antoisa osa jatko-opintoja.

Ainoa kehitettävä asia on se, että tohtoriohjelma, kuten myös moni muu suomalainen tutkinto-ohjelma, kärsii vielä hieman ajoittain liiallisesta byrokratiasta, joka voi aiheuttaa päänvaivaa esimerkiksi ohjelmaan haettaessa tai valmistuessa. Jos esimerkiksi ohjelman hakuajat olisivat olleet hieman joustavampia, olisin itse voinut aloittaa jatko-opinnot virallisesti jo vuotta aiemmin. Onneksi tähän on ilmeisesti tulossa joitain muutoksia lähitulevaisuudessa, jolloin potentiaaliset opiskelijat voidaan ottaa mukaan ohjelmaan nopeammin ja joustavammin. Hyviä tutkijanalkuja ei kuitenkaan liiaksi ole.

Osallistuitko tohtoriopintojesi aikana seminaareihin ja konferensseihin ulkomailla?

Osallistuin tohtoriopintojeni ja myös sitä edeltävänä aikana lukuisiin seminaareihin ja konferensseihin niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassa. Nämä ovat olleet hyvin tärkeitä urallani paitsi oman tutkimukseni kasvavan näkyvyyden kannalta, mutta myös verkostoitumisen suhteen. Aika nopeasti aloin rakentaa omaa verkostoa oman alani asiantuntijoihin, ja löysin ne konferenssit, jotka oman aihealueeni kannalta ovat olennaisimmat. Olen säännöllisesti osallistunut esimerkiksi Oxfordin yliopiston vuosittain järjestämään kaupan alan tutkimusseminaariin.

Mieleenpainuvimpia ovat olleet pienemmät työpajat ja seminaarit, joissa olen päässyt paremmin verkostoitumaan ja keskustelemaan oman aihealueeni johtavien tutkijoiden kesken. Esimerkiksi Academy of Management -tyyppiset tuhansien ihmisten ”mega”konferenssit ovat erilaisia. Yksi erinomainen ja mieleenpainunut seminaari oli Organization Studies -lehden työpaja Kreikassa toukokuussa 2019.

Teitkö kursseja ulkomaisissa yliopistoissa tohtoriopintojesi aikana? Jos kyllä, niin haitko tätä varten rahoitusta?

Tein muutaman kurssin ulkomailla tohtoriopintojeni aikana mm. Tukholman kauppakorkeakoulussa ja Oxfordin yliopistossa. Etenkin Tukholman kauppakorkeakoulussa vietetty viikko oli todella antoisa, ja sain sieltä monta hyvää ystävää omalta tieteenalaltani, joiden kanssa pidän edelleen yhteyttä. Sain kursseja varten rahoituksen markkinoinnin laitokselta, sekä projektilta, jossa aikanaan työskentelin, mutta mikäli olisin suorittanut enemmän kursseja ulkomailla, olisin voinut hakea niihin rahoitusta esimerkiksi Kauppakorkeakoulun tukisäätiöltä. Yleensä kurssien kustannukset ovat hyvin kohtuullisia, ja majoitus tai ateria voi hyvin kuulua hintaan, tai olla saatavilla hyvällä alennuksella. Sekä Tukholmassa että Oxfordissa majoituimme yliopiston liikkeenjohdon koulutukselle varatuilla kampuksilla, joidet tilat olivat erinomaiset.

Kuinka kauan tohtoriopintosi kestivät?

Aloitin virallisesti Kauppakorkeakoulun tohtorinkoulutuksessa elokuussa 2017, ja väittelin keväällä 2020, joten paperilla suoriuduin tohtoriopinnoista hyvinkin nopeasti. Tästä ajasta olin myös pari kuukautta isyyslomalla. Olin kuitenkin suorittanut joitain tohtoriopintoja jo ennen kuin virallisesti aloitin tohtoriohjelmassa, ja alkanut kirjoittaa ensimmäisiä tutkimusartikkeleitani, joten tilanteeni hieman eroaa normaalista polusta tohtoriohjelmassa.

Noin neljä vuotta täysipäiväistä työskentelyä on suurin piirtein aika, jonka tohtoriopinnot vievät, kun ottaa esimerkiksi huomioon ajan, joka väistämättä menee väitöskirjan esitarkastuksesta itse väitöstilaisuuteen prosessin eri vaiheissa.

Työllistyitkö heti tohtoriopintojesi jälkeen toivomallasi tavalla?

Kyllä. Aloin hakea työpaikkoja akatemiasta aktiivisesti vähän ennen kuin väitöskirjani lähti esitarkastukseen. Työnhakuun sain paljon apua kollegoiltani markkinoinnin laitokselta ja kansainväliseltä verkostoltani, joista moni oli käynyt läpi hiljattain samanlaisen hakuprosessin. Aallon maine etenkin Euroopassa on todella hyvä, ja tämän ansiosta meiltä valmistuvien tohtoreiden asema on lähtökohtaisesti hyvä. Olen innoissani siirtyessäni Nottinghamin yliopistoon, joka on yksi Englannin johtavista yliopistoista ja jossa työni on jatkossa nimenomaan kaupan alan tutkimuksen ja opetuksen parissa. Siteeni Aaltoon säilyvät kuitenkin jatkossakin vahvana.