Uutiset

Tietotekniikan laitoksen uusi professori Kari Smolander tutkii ohjelmistokehityksen käytäntöjä

Kari Smolander tutkii ohjelmistokehitystyötä ja sen muutosta.
Tutkimukseni keskittyy myös ohjelmistotyön sosiaalisen ulottuvuuden tutkimiseen, kertoo tietotekniikan laitoksen uusi professori Kari Smolander.

Ohjelmistokehitystyön muutokseen vaikuttaa vahvasti digitalisaatio, jonka seurauksena lähes kaikki tullaan automatisoimaan.

- Ohjelmistoista on tulossa liiketoiminnan keskeisin komponentti. Aiemmin IT:tä, ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä on pidetty lähinnä välttämättömänä kustannuksena. Nyt niistä on tulossa keskeinen lisäarvoa tuottava komponentti ydinliiketoiminnassa. Aineettomia hyödykkeitä myyvät yritykset, kuten vakuutusyhtiöt ja pankit ovat kulkeneet eturintamassa, mutta nyt sama muutos tapahtuu myös muuallakin, kuten valmistavassa teollisuudessa. Tämä vaikuttaa myös ohjelmistotyöhön ja sen organisointiin, kertoo professori Kari Smolander uudella työhuoneellaan tietotekniikantalossa.

Digitalisaation keskeinen osa, automatisointi, johtaa formalisoituihin prosesseihin, jotka voidaan helposti kopioida mihin tahansa, kuten kaikki digitaalinen informaatio. Asiakasrajapintaa ja arvoketjuja ei kuitenkaan pystytä kopioimaan.

- Digitalisaatio on systeeminen muutos sisältäen muun muassa tuotteiden ja palveluiden arvoketjujen sekä asiakassuhteiden uudelleen järjestelyn. Kyse ei ole pelkästään teknologisesta muutoksesta. Koko järjestelmä on muuttumassa toisenlaiseksi, ja Suomen menestys on siitä riippuvainen, lisää Smolander.

- Tutkimukseni keskittyy myös ohjelmistotyön sosiaalisen ulottuvuuden tutkimiseen. Tutkimukseni on pääasiassa empiiristä kenttätutkimusta. Isojen datojen hankkimisen sijaan teen havainnointia, haastatteluja ja niiden pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä, kertoo Smolander lopuksi.

Kari Smolander valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja tietojenkäsittelyopista vuonna 1988. Vuonna 1992 Smolander teki lisensiaattityön metamallintamisesta, ja samassa yhteydessä hän loi MetaEdit –nimisen ohjelmistosuunnittelutyökalun. Tuote on edelleen käytössä MetaCase Consulting –yrityksessä, jota Smolander oli myös perustamassa.

Lisensiaattityön jälkeen Smolander oli noin viisi vuotta Tiedolla suunnittelemassa metsäteollisuuden kunnossapidon ja materiaalihallinnon operatiivisia järjestelmiä. Ennen ja jälkeen ohjelmistoarkkitehtuuria koskevaa väitöskirjaansa Smolander toimi yliopettajana Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Väitöskirjaansa Smolander teki vain vajaat kaksi vuotta, vuosina 2001-2003.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.