Uutiset

Tietoiset kokemukset syntyvät kehon tuntemusten perusteella

Tutkijoiden uusimmat tulokset paljastavat ensi kertaa ihmisten tietoisten kokemusten jakautuvan viiteen päätyyppiin.
emotions_some_fi_fi.png

Turun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset paljastavat ensi kertaa ihmisten tietoisten kokemusten jakautuvan viiteen päätyyppiin: myönteisiin tunteisiin, kielteisiin tunteisiin, ajattelutoimintoihin, kehollisiin toimintoihin ja sairauden tuntemuksiin.

Ihmismielessä kokemukset seuraavat toisiaan jatkuvana virtana katketen ainoastaan syvän tajuttomuuden tai unen aikana. Suomalaistutkijat osoittivat, kuinka ihmisten tietoiset kokemukset järjestyvät viiteen päätyyppiin – myönteisiin tunteisiin, kielteisiin tunteisiin, ajattelutoimintoihin, kehollisiin toimintoihin ja sairauden tuntemuksiin. Lähes kaikkiin tietoisiin kokemuksiin liittyi voimakkaita tuntemuksia kehossa.

"Tulokset osoittavat, että tietoiset kokemukset syntyvät kehosta saatavan palautteen avulla. Kehosta saatava palaute on siis keskeinen osa tietoisia kokemuksiamme", kertoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.

Tutkijoiden mukaan kaikki ihmisten kokemukset värittyvät tunteiden avulla joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen.

"Kokemus omasta hyvinvoinnista on tärkeää arkipäivän toimintakyvylle, ja esimerkiksi kipu ja kielteiset tunteet liittyvät monien somaattisten ja psyykkisten sairauksien oirekuvaan. Tuloksemme osoittavat ajattelumme ja tunteidemme kiinteät kytkökset kehollisiin tuntemuksiin. Lisäksi ne auttavat ymmärtämään, kuinka sairaudet ja kehon toimintahäiriöt vaikuttavat kokemukseen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista", Nummenmaa sanoo.

”Tunteisiin ja ajatteluun liittyvien kehollisten tuntemusten kartoitus auttaa meitä luonnehtimaan aivonkuvantamiseen osallistuvia koehenkilöitä. He käyvät läpi laajan kirjon kokemuksia katsoessaan videoita tai vain levätessään mittalaitteessa samalla kun kuvannamme heidän aivotoimintaansa. Koehenkilöiden kehollisia ja henkisiä toimintoja arvioimalla pääsemme entistä paremmin käsiksi yksilöiden välisiin eroihin ja samankaltaisuuksiin aivokuvantamistuloksia tulkitessamme”, selittää Enrico Glerean, Aalto-yliopiston tutkijatohtori.

Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 1000 henkilöä. Osallistujat arvioivat, kuinka paljon erilaiset kokemukset tuntuvat mielessä ja kehossa, ja kuinka miellyttäviä ja hallittavissa olevia ne ovat. Osallistujat myös arvioivat, missä kohtaa kehoa erilaiset tietoiset kokemukset tuntuvat, ja kuinka samanlaisilta eri kokemukset tuntuvat suhteessa toisiinsa.

”Meillä on nyt vankkaa näyttöä siitä, että sekä kognitio että emootiot ovat myös kehollisia. Ihmisen mieli ja keho ovat siis vahvasti sidoksissa toisiinsa”, sanoo akateemikko Riitta Hari, Aalto-yliopiston taiteen laitoksen emeritaprofessori.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC) ja Suomen Akatemia.

Tulokset on julkaistu 28.8.2018 Yhdysvaltain tiedeakatemian lehdessä Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS): https://doi.org/10.1073/pnas.1807390115.

Tutkimuksen verkkosivut: emotion.utu.fi/ihmisen-kokemusten-kartta
Osallistu tutkimukseen: emotion.becs.aalto.fi/sensations_sim
Aiempaa tutkimusta: http://www.aalto.fi/en/current/news/2013-12-31/

Lisätietoja:

Lauri Nummenmaa, apulaisprofessori
Turun yliopisto, Turun PET-keskus
puh. 050 574 7933
[email protected]                                                

Enrico Glerean, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos
[email protected]

Riitta Hari
Akateemikko, professori emerita
Aalto-yliopisto, taiteen laitos
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Maria Joutsenvirta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

U-teoria – Miten johdetaan tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus syntyy?

Luovat ihmiset, kuten taiteilijat ja tieteilijät, keksivät ja luovat uutta astumalla näkyvästä maailmasta näkymättömään mielikuvituksen maailmaan ja sieltä takaisin näkyvään. Tätä luovuuden edellyttämää herkkyyttä ja intuitiota voi oppia ja edesauttaa.
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin toista tuotantokautta vetävät Aalto-yliopiston professorit Robin Gustafsson ja Timo Seppälä, juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast sukeltaa alustatalouden saloihin

Uusi tuotantokausi: Aalto-yliopiston asiantuntijat ja vaihtuvat vieraat keskustelevat alustataloudesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
Ville Vuorinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ville Vuorinen: Hengitysilman parantaminen on avain pandemian torjuntaan

Korona leviää ilmateitse, ja siksi sitä ei pysäytetä käsien pesulla, sanoo apulaisprofessori Ville Vuorinen. Paukut pitäisi pistää ilmahygieniaan, ja siinä tarvitaan sekä tehokasta ilmanvaihtoa että oikeanlaisia maskeja.
Device
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koe yksielektronilähteillä osoittaa tien kohti uutta tehostandardia

Aalto-yliopiston tutkijat loivat menetelmän, jolla teho voidaan määritellä suhteessa taajuuteen.