Uutiset

Tekstiilisuunnittelun uudet maisemat -projekti esillä EMMAssa

EMMA-museon Verholla-näyttelyssä syvennytään suomalaisen muotoilun keskeisien tekstiilien, painokankaiden taiteeseen. Mukana on Maarit Salolaisen, Maija Fagerlundin, Emilia Kuurilan ja Anna Semin projekti.
Kaksi naista tarkastelee kuviollisia kankaita näyttelyhuoneessa, jossa on oranssi tausta.
Kuva: Ari Karttunen / EMMA Espoon modernin taiteen museo

Painomenetelmiä ja jacquard-kudontaa yhdistävät kankaat ovat syntyneet Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Tekstiilisuunnittelun uudet maisemat -hankkeessa, jossa etsittiin keinoja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksien vähentämiseksi. Projektissa tutkittiin tapoja hyödyntää tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleja sekä kehitettiin kuviollisen jacquard-kankaan painamista ja digitaalisten työkalujen, kuten tekoälyn hyödyntämistä. Hankkeessa tuotetut kankaat kudottiin ylijäämälangoista Aalto-yliopiston jacquard-kutomakoneella. Lankojen sattumanvaraiset värit sekä tekoälyn avulla tuotettu maisema-aiheinen inspiraatiokuva toimivat suunnittelun lähtökohtana. Kankaiden kuviointia jatkettiin painamalla sekä käsin laakapainotekniikalla että digitaalisesti teollisella prosessilla.

Jacquard on ranskalaisen Joseph Marie Jacquardin 1800-luvulla kehittämä koneellinen kudontamenetelmä, jossa kone toistaa kuvion reikäkorttien avulla. Yksinkertainen rei’itetty kortti sisältää kuvion tiedot. Menetelmä innoitti englantilaista matemaatikkoa Ada Lovelacea, jota pidetään ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Hän myös kehitti ideaa tekoälystä. Nykyisin jacquard-kudontakoneiden reikäkortit on korvattu tietokoneavusteisilla digitaalisilla työkaluilla. Aalto-yliopiston työryhmä on palannut jacquardin juurille hankkeessa, jossa tekoälyä hyödynnettiin suunnitteluprosessin aikana.

Perinteisesti jacquardia ei ole käytetty painokankaana teknisen haastavuuden tähden.  Jacquard-kudonnassa värimaailma luodaan lankoja vaihtelemalla. Ylimääräisten kudontalankojen määrää voi vähentää jatkamalla kuviointia digitaalisella pigmenttitulostuksella. Digitaalinen pigmenttitulostaminen on painamismenetelmänä ekologisempi kuin klassiset värjäysmenetelmät.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun hankkeen työryhmän muodostavat Maarit Salolainen, Maija Fagerlund, Emilia Kuurila ja Anna Semi. Tekstiilisuunnittelun professori Salolainen (s. 1966) on tehnyt mittavan uran kansainvälisessä tekstiiliteollisuudessa luovana johtajana ja tekstiilisuunnittelijana. Yliopistonlehtori Fagerlund (s. 1981) työskentelee opetustehtävien ohessa tekstiilisuunnittelijana. Muotoilun osastolla tuntiopettajina työskentelevät Kuurila (s. 1989) ja Semi (s. 1991) ovat muoti- ja tekstiilisuunnittelijoita. Suunnittelutiimi kehitti tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksien vähentämiseksi kokeellisen projektin, jossa pilotoitiin painomenetelmien yhdistämistä jacquard-kankaaseen. Suunnittelun lähtökohtana toimivat ylijäämälangat ja digitaalisen suunnittelun hyödyntäminen.

EMMA-museon näyttely Verholla – Painokankaiden taide tarjoaa elämyksellisen tavan tutustua kankaisiin taidemuotona, joka verhoaa ihmisten koteja, kehoja ja muistoja. Kokonaisuus esittelee painokankaiden taidetta 31 suunnittelijalta ja taiteilijalta. Näyttely on esillä 12.2.2025–14.3.2027.

Yhteistyö: Vanelli Textiles, digitaalinen tekstiilipainanta.

Rahoitus: Tämän projektin rahoittaa Muotoilun laitoksen luovien käytäntöjen apuraha.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.