Uutiset

Teknologia-ala tarvitsee naisia – TietoEVRY näyttää tasa-arvoisuuden mallia

TietoEVRY:n Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen luotsaa tietotekniikan palveluyhtiötä, jonka tavoitteena on kasvattaa naisten osuus puoleen kaikista työntekijöistä vuoteen 2030 mennessä. Naiset tuovat tiimeihin monimuotoisuutta ja ovat mukana suunnittelemassa sukupuolineutraaleja algoritmeja ja teknologioita.
Satu Kiiskinen, TietoEVRY:n Suomen maajohtaja
Kuva: Tomi Parkkonen

Vain noin viidennes Suomen teknologia-alan työntekijöistä on naisia. EU:n alueella naisten osuus IT-alan työntekijöistä on 18 prosenttia, Pohjoismaissa luku on 21. 

”Olemme yksi Pohjoismaiden ja Suomen suurimmista IT-alan työnantajista. Haluamme olla edelläkävijä monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistämisessä toimialalla”, Kiiskinen kertoo.

TietoEVRY:n Suomen maajohtajana tammikuussa 2020 aloittanut Kiiskinen on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumni, joka ei ole pelännyt tarttua mahdollisuuksiin, kun niitä on tullut eteen. Opintojen jälkeen ura alkoi liikkeenjohdon konsulttina. Teknologia-alan liiketoiminnan johtotehtäviin hän siirtyi 15 vuotta sitten.

”Siitä alkoi äärimmäisen kiehtova uravaihe, jonka punainen lanka on ollut uudistuminen. Tähän teknologia-alan yritykset antavat valtavat mahdollisuudet. Kun uusia haasteita tarjotaan, niihin kannattaa tarttua rohkeasti. Myös sellaisiin, jotka tuntuvat vaikeilta tai joihin ei ole valmista ”kaavaa” tai toimintamallia. Muutosten läpivienti opettaa ja tuo kokemusta, jota voi soveltaa ja hyödyntää seuraavassa haasteessa.”

Katseet rekrytointiin

TietoEVRY työllistää 20 maassa noin 24 000 ihmistä, joista 71 prosenttia on miehiä. Kiiskinen myöntää, että sukupuolten tasa-arvoisuustavoitteen saavuttaminen vaatii vielä valtavasti töitä ja konkreettisia tekoja.

Yksi näistä on rekrytointi. TietoEVRY:n kokeilussa yhtiö analysoi rekrytointihistoriaansa ja poisti työpaikkailmoituksista sukupuolittuneita sanavalintoja. Uusissa ilmoituksissa esimerkiksi sana pätevä vaihdettiin asioista perillä olevaan ja motivoitunut sanaan keskittynyt. Uusien työpaikkailmoitusten myötä naishakijoiden määrä kasvoi 32 prosenttia.

”Aina palkataan paras hakija, mutta kaikille pitää varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet valituksi tulemiseen. Myös ylennyksiä tehtäessä tulee varmistaa, että tunnistamme yhtäläisesti nais- ja mieskandidaatit.”

Sukupuolirooleihin liittyviä tiedostamattomia ennakkoasenteita taklataan myös koulutuksella.

”Meillä kaikilla on näitä ennakkoasenteita, joita koulutus auttaa tunnistamaan. Olemme järjestäneet koulutuksia jo 700 johtajalle ja tiimin esihenkilölle – ja työ jatkuu.”

”Teknologia-ala on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen, mutta olemme matkalla kohti muutosta. Olen ylpeä, että omassa johtoryhmässäni on yhtä paljon naisia ja miehiä.”

Naiset ovat voimavara

Naisia tarvitaan teknologia-alalle jo siitäkin syystä, että alalla vallitsee käsin kosketeltava osaajapula. Kiiskinen uskoo vahvasti myös monimuotoisiin tiimeihin, joihin naiset tuovat erilaisia näkemyksiä ja lähestymistapoja.

”Monimuotoiset tiimit johtavat parempiin päätöksiin, tyytyväisempiin asiakkaisiin ja liiketoiminnan menestymiseen. Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on selkeä kilpailutekijä.”

Naisnäkökulmaa tarvitaan myös kehittämään teknologiaratkaisuja, jotka palvelevat sekä naisten että miesten tarpeita.

”Algoritmit ja erilaiset teknologiat ohjaavat meidän kaikkien jokapäiväistä elämää. Miesten kehittämissä palveluissa on usein sukupuolivinoumia, jotka pitää korjata ja saada jatkossa estettyä.”

Erilaiset stereotypiat näkyvät esimerkiksi käännösohjelmissa, kun tekoäly tekee sukupuolioletuksia. Hän on sairaanhoitaja kääntyy she is a nurse ja hän on sijoittaja - he is an investor. Näitä on sittemmin pyritty korjaamaan. Useat puheentunnistimet taas ymmärtävät miehen ääntä paremmin kuin naisen. Työsarkaa riittää, kun maailma täyttyy kerätystä datasta, johon tekoäly perustaa oletuksiaan.

Naisten ja miesten väliset palkkaerot puhuttavat, mutta teknologia-alalla asiat ovat keskimääräistä paremmin. Kun naisen euro on Suomessa keskimäärin 84 senttiä, on se TIVIAn (Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry) mukaan IT-alalla lähes 99 senttiä.

”Teknologia-alalla palkat ovat yleisesti muita aloja keskimääräistä korkeampia, mikä koskee yhtä lailla naisia ja miehiä. Alalla on mahdollisuus päästä hyviin ansioihin. Myös tämän pitäisi houkutella naisia alalle.”

Intohimoa tekemiseen

Kiiskinen kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia teknologia-alan opintojen pariin.

”Tervetuloa teknologia-alalle tekemään työtä, jolla on merkitystä! Teknologiayrityksissä suunnitellaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään ja koko yhteiskuntaan. Olemme eturintamassa kehittämässä ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen.”

Dynaaminen ala tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja luovuuden käyttöön. Uramahdollisuuksia on paljon.

”Teknologia-alalle ei tulla ainoastaan tekniikan opintojen kautta, kuten en itsekään tullut. Sen sijaan intohimoa alaan ja tekemiseen pitää olla, kuten millä alalla tahansa. Itselleni Kauppakorkeakoulun opinnot antoivat hyvän perustan työuran rakentamiseen.”

Opiskeluajoilta ovat peräisin myös verkostot, jotka ovat kantaneet pitkälle työelämässä.

”Olin aktiivisesti mukana kansainvälisen AIESEC-opiskelijajärjestön toiminnassa. Järjestön tavoitteena on lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä sekä kehittää opiskelijoiden johtajuustaitoja. Sieltä jäi maailmanlaajuinen verkosto ihmisiä ja valtava määrä elämänpituisia ystäviä.”

Teksti: Marjukka Puolakka

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Paper packaging prototypes - miura ori technique. Photo: Valeria Azovskay
Yhteistyö Julkaistu:

Monialainen origameihin perustuva tutkimushanke etsii ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin

Aallossa on alkamassa matematiikan, insinööritieteiden ja taiteiden aloja kattava yhteishanke, jossa tutkitaan ja kehitetään taittelutekniikkaa teollisuuden tarpeisiin. Hankkeeseen osallistuvat Aallon lisäksi hanketta ohjaava VTT sekä useita yrityksiä metsäteollisuudesta konesuunnitteluun ja kosmetiikkabrändeihin, muun muassa Stora Enso, Metsä Group, Lumene, Mirka, Elomatic, Orfer, Anpap ja Soften. Business Finland myönsi rahoituksen Co-Innovation -yhteishankkeelle.
Yksityiskohta kryostaatista. Kuva: Mikko Raskinen.
Yhteistyö Julkaistu:

Mittava kvanttiteknologian kehityshanke tuo yhteen suomalaisen teollisuuden ja tutkimuksen

Merkittävä uusi tutkimushanke käynnistyi vauhdittamaan suomalaisen kvanttiteknologian edistymistä. VTT:n koordinoima QuTI-hanke kehittää uusia komponentteja, tuotantoratkaisuja ja algoritmeja kvanttiteknologian tarpeisiin. Business Finlandin osittain rahoittamassa QuTI-konsortiossa on mukana yhteensä 12 partneria. Kolmevuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa.
Graz University of Technology and Wroclaw University of Science and Technology join the Unite! alliance. In the image photos of the university buildings.
Yhteistyö Julkaistu:

Grazin teknillinen yliopisto ja Wroclawin tiede- ja teknologiayliopisto liittyvät Unite-yliopistoverkostoon

Laajentuessaan seitsemästä jäsenestä yhdeksään Unite! lisää vaikutustaan eurooppalaisella korkeakoulukentällä.
Aalto Startup Center
Kampus, Yhteistyö Julkaistu:

Aalto-yliopisto mukana Helsingin kaupungin uudessa Kampusinkubaattorit-ohjelmassa

Uuden Kampusinkubaattorit-ohjelman kautta syntyvien palveluiden myötä tavoitteena on synnyttää 100 uutta yritystä vuodessa.