Uutiset

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan

Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Tänä vuonna 10 000 euron palkinnot menivät VTT:n tutkijalle ja Aalto-yliopiston professorille. Vuoden nuori tutkija on Aallosta väitellyt tekniikan tohtori Joonas Govenius ja vuoden opettaja matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira.
Joonas Govenius and Fabricio Oliveira
Joonas Govenius vasemmalla ja Fabricio Oliveira oikealla.

Tavoitteena tehokas kvanttitietokone 

Joonas Govenius, 34, tutkii, miten mahdollisimman tehokkaita kvanttitietokoneita olisi mahdollista rakentaa. Tutkimuskohteena ovat suprajohteet, eli vastuksettomat metallit, joista on lupaavia tuloksia kvanttitietokoneen materiaalina.

Goveniuksen kiinnostus kvanttifysiikkaa kohtaan syntyi kandidaatin opinnoista Yhdysvalloissa Princetonin yliopistossa. Siellä juuri professorina aloittanut Andrew Houck sai Goveniuksen kiinnostumaan kvanttitietokoneista.

Nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, Govenius on ehtinyt työskennellä myös Sveitsissä ja väitellä Aalto-yliopistosta tekniikan tohtoriksi.

Goveniusta kiehtoo fysiikan ja käytännön sovellusten yhdistäminen.

“On hienoa työskennellä teknologian parissa ja tutkia asiaa, joka voi oikeasti vaikuttaa ihmisten arkeen vuosikymmenien päästä. Tietokoneen keksijät eivät varmasti olisi osanneet kuvitella 40-luvulla, mihin kaikkeen laitteita käytetään nykypäivänä”, Govenius kuvailee.

Goveniuksen ja hänen tutkimusryhmänsä tavoitteena on komponentteja suurempiin kvanttitietokoneisiin, jotka voisivat oikeasti laskea asioita, joihin perinteinen tietokone ei pysty. Työ saa suuria harppauksia tulevina vuosina, kun Teknologian tutkimuskeskus VTT ja start-up yritys IQM:n kvanttitietokone valmistuu ensi vuoden alussa, ja suurempitehoinen versio parin vuoden kuluttua.

Juuri työ suomalaisen kvanttitietokoneen parissa toi Goveniukselle vuoden nuoren tutkijan palkinnon.

”Vuoden nuoren tutkijan ehdokasasettelu oli tänä vuonna poikkeuksellisen korkea. Valinta painottui Joonas Goveniukseen, sillä hänen huipputason tutkimuksensa on osaltaan rakentamassa suomalaista kvanttitietokoneen ympärille keskittyvää tutkimusekosysteemiä”, Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen sanoo.

Monimutkainen aihe tutuksi vuorovaikutuksen ja tosielämän esimerkkien avulla

Aalto-yliopiston professori Fabricio Oliveira, 35, opettaa tekniikan opiskelijoille matemaattista optimointia. Tavoitteena on optimoida minkä tahansa järjestelmän toimintaa esimerkiksi taloudellisesti tai ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaasti matemaattisen mallinnuksen avulla.

Oliveiran opettamien kurssien teemat ovat tunnettuja yhtenä systeemi- ja operaatiotutkimuksen vaikeimmista. Opiskelijat kuitenkin kehuvat hänen tapaansa tuoda monimutkaiset tekniset teemat lähelle arkielämää: kurssilla mallintamista ja optimointia opiskellaan tosielämän esimerkkien kautta. Vuorovaikutteinen ja energinen opetus saavat opiskelijat kiinnostumaan aiheesta.

Vuoden opettaja -palkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansainväliselle tekniikan osaajalle.

”Poikkeuksellinen vuosi näkyi myös Hyvän opettajan ehdokasasettelussa. Fabricio Oliveira sai opiskelijoilta kiitosta siitä, miten hienosti hän on onnistunut järjestämään opetuksen myös etäaikana. Säätiön apurahansaajissa kansainväliset osaajat ovat jo useita vuosia olleet isossa roolissa. On hienoa nähdä, että nämä kansainväliset rekrytoinnit näkyvät myönteisesti myös opetuksessa”, Lamminen sanoo.

Oliveiran mukaan kulunut vuosi ja Vuoden opettaja -palkinto ovat erinomainen tilaisuus miettiä, mikä opetuksessa on onnistunut, ja mitä voisi vielä kehittää.

“Uskon, että voimme tulevaisuudessa yhdistää etä- ja lähiopetuksen parhaat palat. Itse en aio luopua luentovideoista, joiden avulla opiskelija voi opiskella omassa tahdissaan. Kasvokkaista tapaamista ei kuitenkaan voita mikään – luentosalissa huomaa heti opiskelijoiden ilmeistä, menikö selitys aivan ohi”, Oliveira sanoo.

Oliveira on huomannut eroja opetuksessa maiden välillä työskenneltyään Suomessa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suomessa opiskelijoita on välillä haastava saada keskustelemaan, sillä he ovat tottuneet reflektoimaan oppimaansa rauhassa. Toisaalta peruskoulun korkea taso näkyy luentosaleissa.

“Opiskelijat ovat opiskelijoita maasta riippumatta. Suomessa on kuitenkin ollut todella hienoa nähdä, kuinka korkea tietotaso opiskelijoilla on jo ennen yliopisto-opintoja”, Oliveira sanoo.

Lisätietoa: 

Joonas Govenius
Tekniikan tohtori
VTT
[email protected]
puh. 040 189 8624

Fabricio Oliveira
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 040 489 0080

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Professori Risto Ilmoniemi
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Risto Ilmoniemi on valittu vuoden 2024 Espoo Ambassadoriksi

Valinta vuoden Espoo Ambassadoriksi on tunnustus Risto Ilmoniemen tärkeästä panoksesta kansainvälisten tieteellisten kongressien ja kesäkoulujen kutsumisessa ja järjestämisessä niin Suomessa, Espoossa kuin ulkomaillakin.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Kunniamerkki
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä aaltolaisille

Tasavallan presidentti antaa 6.12.2024 kunniamerkkejä kaikkiaan 19:lle Aalto-yliopiston työntekijälle. Onnittelut saajille!