Uutiset

Talotekniikan esivalmistus on suuri mahdollisuus suomalaiselle rakentamiselle

Putkimiehen työstä vain kolmannes on varsinaista asennustyötä ja saman verran aikaa menee materiaalien siirtelyyn ja käsittelyyn.
LVI-tekniikka

Talotekniikan putkistojen, kanavistojen ja konehuoneiden tehdasvalmistuksella voidaan merkittävästi parantaa työn tuottavuutta, nopeuttaa rakentamisaikaa, edistää työturvallisuutta ja nostaa laatua. Suomessa esivalmistus ei kuitenkaan ole vielä yleistynyt. Putkimiehen työstä työmaalla vain kolmannes on varsinaista asennustyötä ja saman verran aikaa menee materiaalien siirtelyyn ja käsittelyyn.

Visio 2030 -hankkeen tutkimus pureutui esivalmistuksen esteisiin Suomessa ja kehitti prosessimallin, jolla esivalmistusta voidaan lisätä. Esivalmistusta tukeva prosessi poikkeaa perinteisestä rakentamisprosessista kolmen keskeisen vaiheen osalta:

  • Hankkeen esivalmistusohjelma, jossa kartoitetaan projektin mahdolliset esivalmistuskohteet ja niistä saatavat hyödyt yleissuunnitteluvaiheessa yhdessä arkkitehdin, tilaajan, talotekniikkasuunnittelijan ja rakentajan kesken.
  • Tehdastuotannon mahdollistavat suunnitelmat esivalmistettavista komponenteista. Nämä tarkat suunnitelmat voi laatia hankkeen talotekniikkasuunnittelija tai esivalmistava yritys.
  • Tarkka talotekniikan tuotantosuunnitelma, joka huomioi valmisteiden asennusajat, työmaan kuljetusreitit ja kaluston sekä tuotantoprosessin vaatiman aikataulun.

Suomessa on jo useita talotekniikan esivalmistajia, mutta uuden toimintamallin yleistyminen edellyttää isojen tilaajien ja pääurakoitsijoiden saamista mukaan.

"Tarvitaan kehitysohjelmia, joissa usean hankkeen ajan kehitetään esivalmistusprosessia yhdessä keskeisten suunnittelijoiden ja tuottajien kanssa. Uutta osaamista tarvitaan etenkin tehdasvalmistuksen vaatimien suunnitelmien tekemiseen", kertoo professori Antti Peltokorpi.

"Muutosta vauhdittaisi isojen talotekniikkaurakoitsijoiden investoinnit omaan esivalmistukseen sekä tahtituotannon hyödyntäminen työmaalla."

Visio 2030 hankkeessa on Aalto-yliopiston lisäksi mukaa 14 rakennusalan yritystä.

Hankkeen loppuraportti on sivulla: https://acris.aalto.fi/admin/files/27674073/Final_Loppuraportti_Visio2030_esivalmistus_20_08_2018.pdf

Lisätietoa:

Professori Antti Peltokorpi
Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitos
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Super hydrophobic surfaces by Juha Juvonen
Tiedotteet Julkaistu:

Läpimurto materiaalitutkimuksessa: ainutlaatuinen panssaripinnoite karkottaa veden ja lian eikä hajoa kovastakaan iskusta

Uutta superhydrofobista pinnoitetta voi käyttää esimerkiksi aurinkopaneeleissa, antimikrobisissa pinnoitteissa, koneissa ja ajoneuvoissa.
Learning Centre graphics
Tiedotteet Julkaistu:

Oppimiskeskuksen verkkosivuosoite vaihtuu

Oppimiskeskuksen verkkosivut siirtyvät 3.6.2020 alkaen aalto.fi-sivujen alle.
SARS-COVID19
Tiedotteet Julkaistu:

Suomalaisstartupin keksintö vauhdittaa koronaviruksen testaamista

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden perustama XFold Imaging Oy:n kehitti nanopinnoitetun lasilevyn, joka monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Sen ansiosta koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä jopa päivää aiemmin nykyiseen verrattuna.
MRI Scanning photo Adolfo Vera Aalto University
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittävät liikuteltavaa magneettikuvauslaitetta, joka mahtuu rekan sijasta pakettiautoon

Uusi teknologia voi auttaa esimerkiksi kriisialueiden terveydenhoidossa. Sille voi löytyä käyttökohteita myös hyvinvointialalla.