Uutiset

Taiteilijaryhmä IC-98:n porrastaideteos Mare Tranquillitatis on asennettu Aalto-yliopistoon

Kauppakorkeakoulun kolmesta kierreportaikosta muodostuu teoksessa rauhallisuuden ja hiljaisuuden vyöhyke.
IC-98:n taideteos Mare Tranquillatatis Kauppakorkeakoulun kierreportaikoissa
Kierreportaikkojen mosaiikkibetoniaskelmiin on upotettu pääosin mineraalinäytteitä sisältäviä kellokapseleita. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Kauppakorkeakoulun porrastaidekilpailun voittaja julkistettiin toukokuussa 2019. Kutsukilpailulla etsittiin teosehdotuksia rakennuksen kolmeen kierreportaikkoon. Kilpailun voitti taiteilijaryhmä IC-98, Patrik Söderlund ja Visa Suonpää, kilpailuehdotuksellaan Mare Tranquillitatis.

IC-98:n teoksessa kierreportaikoista muodostuu täydellisen hiljaisuuden vyöhykkeitä, jotka toimivat rauhoittumispaikkoina ja läsnä olevan kohtaamisen tiloina. Kierreportaikkojen mosaiikkibetoniaskelmiin on upotettu pääosin mineraalinäytteitä sisältäviä kellokapseleita. Kellokapselit kiinnittävät meidät erottamattomaksi osaksi miljardien vuosien jatkumoa ja kehottavat pohtimaan vastuutamme siitä elävästä ja aineellisesta perustasta, jolle olemme rakentaneet sivilisaatiomme ja sen instituutiot.

Teoksen nimi Mare Tranquillitatis viittaa Kuussa sijaitsevaan Rauhallisuuden mereen, joka muotoutui samaan aikaan, kun elämä Maapallolla sai alkunsa. Kuun Rauhallisuuden mereltä katsoen maapallo on sininen planeetta avaruuden tyhjiön keskellä: ikoninen muistutus siitä ainoasta, mitä meillä kaikilla yhdessä on.

Teos ilmentää Kauppakorkeakoulun rakennuksen julkisen taiteen Human Approach -teemaa, jonka tavoitteena on luoda osallistava ja dialogia korostava kokemus sekä tuoda esiin avoimen ja matalan hierarkian työskentely- ja oppimisympäristöä.

IC-98:n (Patrik Söderlund ja Visa Suonpää) tausta on kulttuurintutkimuksessa ja kuvataiteissa. 20-vuotisen uransa aikana ryhmä on toteuttanut taiteilijakirjoja, paikka- ja tilannesidonnaisia projekteja ja interventioita, animaatioita, elokuvia ja tilausteoksia. IC-98 sai Taiteen valtionpalkinnon vuonna 2009 ja edusti Suomea Venetsian biennaalissa 2015. IC-98:n viimeaikaiset teokset käsittelevät ympäristötuhoa, ihmisenjälkeistä aikaa ja kaikkien eliölajien yhteiselon mahdollisuutta posthumanistisen ajattelun viitekehyksessä.

Lisätietoja:  
Outi Turpeinen  
Aalto-yliopisto, taidekoordinaattori  
outi.turpeinen@aalto.fi  
050 4314194   

Lue myös:

Aalto-yliopisto on ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta rakennushankkeissaan. Se on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Prosenttiperiaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa vuonna 2017. Julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.  

Kellokapseli, joka kiinnittää meidät erottamattomaksi osaksi miljardien vuosien jatkumoa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Kellokapseli, joka kiinnittää meidät erottamattomaksi osaksi miljardien vuosien jatkumoa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Vitriinissä on kirja Aristoteleen Etiikka (1716). Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Täydellisen hiljaisuuden vyöhyke, joka toimii rauhoittumispaikkana. Portaikon seinät on akustoitu biomateriaalilla, joka sitoo hiiltä. Seinällä olevassa vitriinissä on Artistoteleen teos vuodelta 1716. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muutos Orbis-tietokantojen kirjautumiseen

Jatkossa käyttö edellyttää Aalto-yliopiston käyttäjätunnusta.
Suomen kasvurahoituksen myönteinen kehä. Kuva: Aalto-yliopisto ja Sitra
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sitralle laadittu selvitys tarjoaa keinoja kasvuyritysten kotimaisen omistuksen vahvistamiseen

Aalto-yliopiston pääomasijoitustoiminnan professori Markku Maula ja sijoittaja–yrittäjä Ilkka Kivimäki listaavat Sitralle tekemässään selvityksessä keinoja, jotka vauhdittavat kotimaista kasvurahoitusta ja laajentavat suomalaisten mahdollisuuksia osallistua yritysten arvonluontiin.
Viivakaavio 2003–2021: vuokratonttiasunnot halpenevat omistustontteihin nähden noin 10 %, sininen luottamusväli laajenee.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä

Tutkimuksessa seurattiin helsinkiläisiä kerrostaloasuntoja, joiden tontin vuokrasopimus uusittiin vuonna 2021.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kokeile Cite Them Right -viittauspalvelua

Kokeilujakso 9.11.-9.12.2026