Uutiset

Tähtitiedettä koulun pihalla

Aallon tutkijoiden tiedetuokioissa nuppineula ja rantapallo havainnollistavat aurinkokuntaa ja köydenpätkät verkostotutkimusta.
Yliopistonlehtori Riikka Kangaslampi on järjestänyt muun muassa matematiikka-aiheisia tiedetuokioita. Kuva: Aalto-yliopisto.

Aallon tutkijat ovat vieneet vuoden aikana yli 100 tiedetuokiota peruskouluihin ja lukioihin eri puolille Suomea.

Scientists in Schools -hankkeessa tutkijat järjestävät tiedetuokioita ja kertovat innostavalla tavalla omasta tutkimuksestaan. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan, teknologiaan ja taiteisiin. Toiminnasta on saatu innostunutta palautetta niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Tähtitieteilijä Joni Tammi, joka työskentelee Metsähovin radio-observatoriossa, on jo tiedetuokioiden konkari. Vuoden aikana hän on tavannut yli 500 oppilasta peruskoulun ekaluokkalaisista lukioabiturientteihin. Eniten hän on puhunut 10–11 -vuotiaille, jotka perehtyvät ympäristöopissa neljännellä ja viidennellä luokalla aurinkokuntaan ja avaruuteen. Aurinkokunnan mittasuhteisiin on tutustuttu ehkä hieman yllättävässäkin paikassa: koulun pihalla.

”Mittasuhteet hahmottuvat kunnolla vasta kun näkee nuppineulan pään kokoisen maapallon pihan toisessa päässä kiertämässä kuudenkymmenen metrin etäisyydellä olevaa rantapallon kokoista Aurinkoa. Lopputuntikin menee rauhallisemmin, kun lapset ovat saaneet juosta pari ’vuotta’ Auringon ympäri”, Tammi kertoo hymyillen.

”Tähtitieteessä fysiikka ja huipputeknologia sekoittuvat yötaivaan kauneuteen ja maailmankaikkeuden mysteereihin. Oppilaat ovat aina hyvin kiinnostuneita maailmankaikkeudesta ja ihmisen paikasta siinä, ja kysymyksiä ja keskustelua tulee paljon”, Joni Tammi sanoo.

Aivoverkostoja tutkiva Onerva Korhonen on käsitellyt alakoululaisten kanssa sitä, miten verkostot rakentuvat.

”Aluksi kerroin, mihin verkostomallia käytetään ja määrittelin muutaman käsitteen, kuten solmut, kaaret, solmun naapurit ja asteen. Lopputunnilla jokainen oppilas sai yhden kaupungin ’identiteettilapun’, minkä jälkeen rakensimme Keski-Euroopan rautatieverkon mallia köydenpätkistä ja teimme myös statistiikkaa kaupunkien asteista”, Onerva Korhonen kertoo.

”Tilanne muodostui yllättäen tutkimussimulaattoriksi! Aloitimme hypoteesin muodostamisesta, keräsimme dataa, tuotimme statistiikkaa – ja totesimme hypoteesin oikeaksi”, sanoo Korhonen, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa.

Tavoitteena uteliaisuus ja haltioituminen

Onerva Korhonen on vieraillut alakoululaisten lisäksi 15–16 -vuotiaiden yläkoululaisten tunneilla, joissa on käsitelty ihmisaivojen toimintaa. Korhosen mukaan opettajat ovat toivoneet neurotiedettä, sillä opetussuunnitelmissa ei ole sille tilaa. Tutkijoiden tavoitteena ei kuitenkaan ole opettaa yksittäisiä faktoja, vaan uteliasta asennetta.

”On ollut hienoa nähdä, että vierailut herättävät oppilaita pohtimaan ja keskustelemaan”, Onerva Korhonen sanoo.

Opettajan näkökulmasta tutkijavierailut ovat hyvä tapa monipuolistaa luonnontieteiden opetusta.

”Tutkijavierailujen avulla oppilaat pystyvät hahmottamaan paremmin luonnontieteiden osaamisen merkitystä jatko-opintojen ja työelämän kannalta. Tutkijan vierailu kouluun voi myös innostaa luonnontieteiden opiskeluun”, sanoo lehtori Maiju Väyrynen, joka opettaa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Kruununhaan yläasteella.

Molemmat tutkijat pitävät kouluvierailuja paitsi motivoivina myös hauskoina.

”Olen kokenut kouluvierailut hyödyllisiksi myös oman pedagogisen osaamiseni kannalta, sillä oppilaiden käytöksestä ja osallistumisesta näkee välittömästi, mitkä menetelmät toimivat tai eivät”, Korhonen sanoo.

”Kun näen lasten ja nuorten haltioituvan asioista, joista on itselle tullut vuosien saatossa arkisia itsestäänselvyyksiä, saan takaisin sitä wow-efektiä ja mysteerintunnetta, joka aikanaan ajoi minutkin tälle alalle”, Tammi sanoo.

”Erityisesti köyden leikkely palasiksi oli mukavaa vaihtelua väitöskirjatyöhön”, Korhonen nauraa.

Lue myös teknillisen fysiikan professori Patrick Rinken vierailusta omassa lukiossaan Saksassa (vain englanniksi).

 

Aalto-yliopiston LUMA-keskus tarjoaa peruskoulun kaikille luokka-asteille ja lukioille tutkijavierailuja. Tutkijat järjestävät tiedetuokion koululuokassa ja esittelevät omaa tutkimustaan hauskalla tavalla oppilaiden tason huomioiden. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. Tutkijavierailut ovat osa LUMA-toimintaa eli luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksen ja oppimisen tukemista ja edistämistä. Lue lisää.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.