Uutiset

Systeemiälykäs organisaatio menestyy – rakenteista riippumatta

Aalto-yliopiston tutkijat loivat uuden mittariston menestyvälle ja oppivalle organisaatiolle.
Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin.  Kuvituskuva,Unto_Rautio_Aalto
Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Kuvituskuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Matriisi, prosessi vai joku muu? Organisaation menestykselle sen rakenteella ei juuri ole merkitystä, kunhan systeemiälyä löytyy, osoittaa tohtorikoulutettava Juha Törmäsen yhdessä professori Esa Saarisen ja emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen kanssa tekemä tutkimus, joka perustuu 470 britille ja yhdysvaltalaiselle vuosina 2018–2019 tehtyyn kyselyyn. Tutkimus julkaistiin juuri Human Resources Development Quarterly -tiedelehdessä.

Systeemiäly on Saarisen ja Hämäläisen luoma, inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun yhdistävä käsite, joka huomioi kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Se tarkastelee ihmisiä ja organisaatioita systeemisen eli esimerkiksi omaa organisaatiota koskevan havaintokyvyn, positiivisen asenteen, ajattelevaisuuden, rakentavan toiminnan, sanattoman yhteyden, innostuvan mielen, viisaan toiminnan ja aikaansaavuuden kautta.

Tutkijat selvittivät, miten hyvin nämä systeemiälyn eri ulottuvuudet selittivät organisaation menestystä.

”Systeemiälykäs organisaatio menestyy hyvin. Lisäksi systeemiälykäs organisaatio on luonnostaan oppiva ja kykenee kehittymään. Systeemiälykkään organisaation työntekijöillä on käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppimisen”, Törmänen sanoo.

Vastaajista noin 60 prosenttia oli työntekijöitä ja noin 40 prosenttia oli esimiesasemassa. Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Systeemiälyn mittaristoa verrattiin useimmiten käytettyyn oppivan organisaation DLOQ-mittaristoon (Dimensions of the Learning Organization Questionnaire). Kummankin mittariston väitteet olivat kyselyssä satunnaisessa järjestyksessä. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kymmenestä vaihtoehdosta, kuinka hyvin hänen edustamansa organisaatio menestyy alallaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että systeemiälykkyys ja DLOQ-mittaristo selittävät organisaation menestymistä miltei yhtä hyvin. Jos vastaaja arvioi organisaation menestyväksi eli antoi sille parhaan arvion, hän tyypillisesti antoi organisaatiolle korkeammat arviot sekä systeemiälyn ulottuvuuksissa että DLOQ-mittariston eri osa-alueilla.

”Systeemiäly ei kuvaa mitään organisaation rakenteellisia piirteitä, vaan ainoastaan ihmisten toimintaa. Ihmiset ovat keskeinen asia organisaation menestymiselle”, Törmänen kertoo.

Sanaton yhteys kärsinyt korona-aikana

Sanaton yhteys on yksi systeemiälyn ulottuvuus, ja se kuvaa ihmisten välistä toimintaa ja kykyä muodostaa yhteyksiä ihmisten välille. Törmänen arvelee, että sanaton yhteys ihmisten välillä on voinut kärsiä korona-aikana, kun töitä on tehty pääosin etätoimistolla kokoustaen ilman vapaata keskustelua. Systeeminen havaintokyky taas auttaa tarkastelemaan oman organisaation systeemiä.

”Eri ulottuvuuksien avulla voi pohtia, onko organisaatiosta jäänyt korona-aikana puuttumaan jotain aiempaan nähden. Näin organisaation piirteet voivat säilyä poikkeusoloista huolimatta.”

Tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan systeemiäly kykenee selittämään organisaation suorituskykyä paremmin tietyillä aloilla, kuten finanssi- ja vakuutussektorilla. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Systeemiälykkäät toimintamallit vaikuttavat olevan erityisen tärkeitä ajatustyötä tekevissä organisaatioissa.

Systeemiälytutkimusta on tehty vuodesta 2004 lähtien. Törmänen on väitöskirjassaan pyrkinyt mittaamaan systeemiälyä ja sen alapiirteitä. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa luotiin 32 väitteen lista, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan yksilön systeemiälykästä toimintaa. Nyt uudessa tutkimuksessa hyödynnettiin samaa menetelmää, mutta tarkasteltiin organisaatiota yksilön sijaan.

Systeemiälyä tarvitaan myös hyvään johtamiseen.

”Pian julkaistavassa tutkimuksessamme oli vain kourallinen tapauksia, jossa menestyvää johtajaa ei olisi kuvattu systeemiälykkääksi. Systeemiälykkyys vaikuttaakin olevan ennakkoehto johtajan hyvälle suoriutumiselle”, Törmänen sanoo.

Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com)

Lisätietoja:

Juha Törmänen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
[email protected]

Systeemiälyn tutkimusryhmä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Image depicts a white wall with the words IV Konehuone OLO sprayed on it in red, referring that the engine room for AC is that way.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto julkistaa kilpailut rakenteilla olevan korttelin taideteoksista

Kilpailuilla haetaan teoksia rakenteilla olevaan Aalto Works -kortteliin.
Elisa Mekler
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä EU-rahoitus Aaltoon – uusi projekti valjastaa psykologian teoriat pelikehityksen hyödyksi

Psykologian tutkimus tarjoaa pelikehittäjille arvokasta tietoa pelaamisen motivaatiosta ja vaikutuksista – jos tutkimusta osataan hyödyntää oikein.
Nanolaser kytkettynä päälle (ylhäällä) ja pois päältä (alhaalla) ulkoisen magneettikentän avulla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Fyysikot oppivat hallitsemaan nanolasereita etäältä magneettikentän avulla

Ilmiön salaisuus on poikkeuksellisessa materiaalissa ja sopivasti järjestetyissä nanopartikkeleissa. Tutkimus voi osoittaa tien kohti ennennäkemättömän vakaata signaalinkäsittelyä.

The apparatus consisted of a micron-scale aluminium superconductor separated from a normal conductor – metallic copper – by a thin insulating layer. When Cooper pairs in the superconductor broke, the quasiparticles would tunnel through the insulation to the copper, where the researchers observed them with a charge detector. Picture: Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat todistivat kvanttitietokonetta häiritsevien kvasihiukkasten katoamisen

Aalto-yliopiston tutkijat havainnoivat yhdessä Lundin yliopiston ja VTT:n tutkijoiden kanssa reaaliaikaisesti pienellä alumiinisaarekkeella olevien kvasihiukkasten määrää. Tutkijat pystyivät varausilmaisimen avulla tarkkailemaan, miten Cooperin parien hajoamisesta syntyvät parittomat elektronit tunneloituivat eli karkasivat yksi kerrallaan pois alumiinisaarekkeelta noin sadan mikrosekunnin kuluessa.