Uutiset

Systeemiälykäs organisaatio menestyy – rakenteista riippumatta

Aalto-yliopiston tutkijat loivat uuden mittariston menestyvälle ja oppivalle organisaatiolle.
Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin.  Kuvituskuva,Unto_Rautio_Aalto
Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Kuvituskuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Matriisi, prosessi vai joku muu? Organisaation menestykselle sen rakenteella ei juuri ole merkitystä, kunhan systeemiälyä löytyy, osoittaa tohtorikoulutettava Juha Törmäsen yhdessä professori Esa Saarisen ja emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen kanssa tekemä tutkimus, joka perustuu 470 britille ja yhdysvaltalaiselle vuosina 2018–2019 tehtyyn kyselyyn. Tutkimus julkaistiin juuri Human Resources Development Quarterly -tiedelehdessä.

Systeemiäly on Saarisen ja Hämäläisen luoma, inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun yhdistävä käsite, joka huomioi kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Se tarkastelee ihmisiä ja organisaatioita systeemisen eli esimerkiksi omaa organisaatiota koskevan havaintokyvyn, positiivisen asenteen, ajattelevaisuuden, rakentavan toiminnan, sanattoman yhteyden, innostuvan mielen, viisaan toiminnan ja aikaansaavuuden kautta.

Tutkijat selvittivät, miten hyvin nämä systeemiälyn eri ulottuvuudet selittivät organisaation menestystä.

”Systeemiälykäs organisaatio menestyy hyvin. Lisäksi systeemiälykäs organisaatio on luonnostaan oppiva ja kykenee kehittymään. Systeemiälykkään organisaation työntekijöillä on käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppimisen”, Törmänen sanoo.

Vastaajista noin 60 prosenttia oli työntekijöitä ja noin 40 prosenttia oli esimiesasemassa. Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Systeemiälyn mittaristoa verrattiin useimmiten käytettyyn oppivan organisaation DLOQ-mittaristoon (Dimensions of the Learning Organization Questionnaire). Kummankin mittariston väitteet olivat kyselyssä satunnaisessa järjestyksessä. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kymmenestä vaihtoehdosta, kuinka hyvin hänen edustamansa organisaatio menestyy alallaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että systeemiälykkyys ja DLOQ-mittaristo selittävät organisaation menestymistä miltei yhtä hyvin. Jos vastaaja arvioi organisaation menestyväksi eli antoi sille parhaan arvion, hän tyypillisesti antoi organisaatiolle korkeammat arviot sekä systeemiälyn ulottuvuuksissa että DLOQ-mittariston eri osa-alueilla.

”Systeemiäly ei kuvaa mitään organisaation rakenteellisia piirteitä, vaan ainoastaan ihmisten toimintaa. Ihmiset ovat keskeinen asia organisaation menestymiselle”, Törmänen kertoo.

Sanaton yhteys kärsinyt korona-aikana

Sanaton yhteys on yksi systeemiälyn ulottuvuus, ja se kuvaa ihmisten välistä toimintaa ja kykyä muodostaa yhteyksiä ihmisten välille. Törmänen arvelee, että sanaton yhteys ihmisten välillä on voinut kärsiä korona-aikana, kun töitä on tehty pääosin etätoimistolla kokoustaen ilman vapaata keskustelua. Systeeminen havaintokyky taas auttaa tarkastelemaan oman organisaation systeemiä.

”Eri ulottuvuuksien avulla voi pohtia, onko organisaatiosta jäänyt korona-aikana puuttumaan jotain aiempaan nähden. Näin organisaation piirteet voivat säilyä poikkeusoloista huolimatta.”

Tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan systeemiäly kykenee selittämään organisaation suorituskykyä paremmin tietyillä aloilla, kuten finanssi- ja vakuutussektorilla. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Systeemiälykkäät toimintamallit vaikuttavat olevan erityisen tärkeitä ajatustyötä tekevissä organisaatioissa.

Systeemiälytutkimusta on tehty vuodesta 2004 lähtien. Törmänen on väitöskirjassaan pyrkinyt mittaamaan systeemiälyä ja sen alapiirteitä. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa luotiin 32 väitteen lista, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan yksilön systeemiälykästä toimintaa. Nyt uudessa tutkimuksessa hyödynnettiin samaa menetelmää, mutta tarkasteltiin organisaatiota yksilön sijaan.

Systeemiälyä tarvitaan myös hyvään johtamiseen.

”Pian julkaistavassa tutkimuksessamme oli vain kourallinen tapauksia, jossa menestyvää johtajaa ei olisi kuvattu systeemiälykkääksi. Systeemiälykkyys vaikuttaakin olevan ennakkoehto johtajan hyvälle suoriutumiselle”, Törmänen sanoo.

Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com)

Lisätietoja:

Juha Törmänen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
[email protected]

Systeemiälyn tutkimusryhmä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Jukka Pekola, kuva: Riitta Supperi, Suomen Kulttuurirahasto
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Jukka Pekolalle Suomen Kulttuurirahaston palkinto – ”kvantti kiinnostaa tiede- tai scifi-maailmaa laajemmin”

Professori Jukka Pekola saa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon kvanttiteknologiatutkimuksen pitkäaikaisesta edistämisestä ja osallistumisesta ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen.