Sustainability Science Days keräsi ennätysyleisön – ensi vuonna tapahtumassa puhkaistaan kestävyyskupla
Sustainability Science Days ja Sustainability Research and Innovation -kongressi (SRI) kokosivat yhdessä Espooseen ja Helsinkiin tutkijoita, poliitikkoja sekä kansalais- ja yritystoimijoita yli sadasta maasta. Sustainability Science Days järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja se on kasvanut joka vuosi. Tänä vuonna tapahtumassa nähtiin ennätysmäärä osallistujia sekä kampuksilla että verkossa.
Ohjelmassa oli huippupuhujien lisäksi työpajoja, tutustumiskäyntejä ja paneelikeskusteluja. Keskustelujen teemoja olivat muun muassa hyvä elämä planetaarisissa rajoissa, tulevaisuuden työelämä ja energiasiirtymä.
”Vihreä siirtymä -teema on osoittanut meille, että tieteidenvälinen yhteistyö ei ole vain hyödyllistä vaan välttämätöntä. Yhteistyö hallitusten, yritysten, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden välillä on avainasemassa kestävien ratkaisujen kehittämisessä”, sanoo Helsingin yliopiston tutkimuksesta ja kestävästä kehityksestä vastaava vararehtori Anne Portaankorva.
Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kampuksilla toukokuun loppupuolella. Ohjelmahaku julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Ensi vuoden tapahtuman teemana on “kestävyyskuplan puhkaiseminen”.
“Kaikki tieteet ovat kestävyystieteitä ja kaikki tulevaisuuden työt kestävän kehityksen töitä. Haluamme purkaa kestävyysmyyttejä ja eri alojen välisiä raja-aitoja, koska loppujen lopuksi kaikki tavoittelevat samaa: hyvinvointia planetaarisissa rajoissa”, sanoo Aalto-yliopiston kestävän kehityksen johtaja Jussi Impiö.
Lisätiedot:
Jussi Impiö, Aalto-yliopisto, jussi.m.impio@aalto.fi
Riina Koivuranta, Helsingin yliopisto, riina.koivuranta@helsinki.fi
Lue lisää uutisia
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Niitty ei synny sattumalta – kampusluontoa rakennetaan harkiten
Jokainen niitty on myös paikkakohtainen ratkaisu, jossa huomioidaan esimerkiksi maaperä, maiseman historia ja alueen nykykäyttö.Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.