Suomen vihreä siirtymä vaatii innovaatioita ja yhteistyötä
Miten varmistetaan, että Suomi on vihreässä siirtymässä edelläkävijä eikä jää seuraamaan muiden kehitystä? Tätä kysymystä käsiteltiin Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun alumnitapahtumassa Innovation-Driven Green Transition.
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja innovaatioiden merkityksestä teollisuuden uudistumiselle ja Aallon innovaatioekosysteemin kehittämiselle. Tapahtuman päätti paneelikeskustelu, jossa kemian-, kaivos- ja metsäteollisuuden edustajat pohtivat vihreän siirtymän mahdollisuuksia omilla aloillaan.
Innovaatiot muuttavat tutkimuksen kilpailukyvyksi
Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus kertoi korkeakoulun kehityksestä. Koulutus- ja hakijamäärät ovat kasvaneet, ja tutkimuksen rinnalla on panostettu innovaatiokulttuuriin ja yrittäjämäiseen toimintatapaan. Korkeakoulussa syntyy yhä enemmän uusia keksintöjä, ja tutkimukseen perustuvia yrityksiä on perustettu useilta aloilta.
VTT:n EVP Materials and Energy Petri Lehmus käsitteli keynote-puheenvuorossaan innovaatioiden merkitystä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle. Hän käytti esimerkkinä Nesteen uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnan kehitystä, jota ovat tukeneet teknologiaosaaminen, uudet raaka-aineet ja pitkäjänteinen tuotantokapasiteetin kehittäminen. Lehmuksen mukaan tekninen ratkaisu ei yksin riitä, vaan sen on oltava skaalattavissa, kaupallisesti kannattava ja yhteiskunnalle kohtuuhintainen. Teknologisten innovaatioiden rinnalle tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja.
Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine käsitteli yrittäjyyden ja innovaatioekosysteemin kehittämistä. Aallon tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja auttaa yhä useampia tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kaupallistamisessa ja uusien yritysten perustamisessa. Laine korosti, että tutkimuksesta keksintöihin, patentteihin ja liiketoiminnaksi johtavaa polkua on kehitettävä järjestelmällisesti.
Teollisuuden uudistuminen vaatii rohkeutta ja toimeenpanoa
Paneelikeskustelussa pohdittiin, mitkä tekijät ratkaisevat Suomen menestyksen vihreässä siirtymässä. Keskusteluun osallistuivat Katariina Tumelius Rejlersiltä, Kalle Härkki VTT:ltä ja Reetta Kaila UPM:ltä. He tarkastelivat muutosta kemian-, kaivos- ja metsäteollisuuden näkökulmista.
Rejlersin Katariina Tumelius (Account Manager, Circularity & Biomaterials) nosti esiin Suomen vahvuuden: kyvyn viedä projekteja ja uudistuksia käytäntöön. Toimeenpanokyky on kilpailuetu, kun uusia ratkaisuja halutaan saada suunnitelmista konkreettisiksi tuloksiksi.
VTT:n toimitusjohtaja Kalle Härkki käsitteli kolmea kaivosteollisuutta muokkaavaa tekijää: luonnonvarojen niukkuutta ja kasvavia vastuullisuusodotuksia, sähköistymistä ja vihreää siirtymää sekä geopoliittisia muutoksia, jotka voivat avata Pohjoismaille uusia mahdollisuuksia. Muutokset korostavat raaka-aineiden, teknologian ja toimitusvarmuuden strategista merkitystä.
UPM:n Reetta Kaila (VP R&D) painotti uskoa omiin innovaatioihin ja sinnikkyyttä niiden kehittämisessä. Uusien ratkaisujen läpimurto vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä sekä luottamusta siihen, että suomalaisella osaamisella voidaan rakentaa kilpailukykyistä liiketoimintaa.
Kemian tekniikan diplomi-insinööreillä on elintärkeä rooli materiaalien, energiaratkaisujen, kiertotalouden ja teollisten prosessien uudistamisessa. Kiitos kaikille osallistujille antoisista keskusteluista ja kokemusten jakamisesta!
Kuvia tapahtumasta
Kuvat: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto.
Lue lisää uutisia
Rakennetaan startup-yrityksiä yhdessä: 100STARTUPS-tapahtumasarja päättyi vahvaan vauhtiin
Aalto Innovation (entinen Aalto Startup Center) ja A Grid kokosivat yhteen opiskelijat, tutkijat, työnhakijat, tekijät ja tulevat perustajat 100STARTUPS-tapahtumasarjaan, joka käynnistyi 26. elokuuta ja huipentui päätapahtumaan 21.–22. lokakuuta.
Kampus taskussasi jo 10 vuotta! Aalto Space kehittyy käyttäjien mukana
Aalto Space -mobiilisovellus on ollut mukana kampuksen arjessa jo kymmenen vuoden ajan.
Lahjoituksilla on merkittävä rooli Kauppakorkeakoulun kehittämisessä
Lahjoitukset yliopistolle hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Nuorille ne luovat toimivia oppimisympäristöjä, kansainvälisiä kokemuksia ja uramahdollisuuksia.