Suomen kustannuskilpailukyky on huono, sanoi Jaakko Honko -luennon pitänyt Björn Wahlroos

Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö perustivat vuonna 1997 Jaakko Honko -luentosarjan kunnioittaakseen Kauppakorkeakoulun entisen kanslerin ja rehtorin Jaakko Hongon (1922–2006) elämäntyötä. Perinteeksi muodostunut luento järjestettiin ensimmäisen kerran Jaakko Hongon 75-vuotisjuhlan kunniaksi.

Joka toinen vuosi järjestettävä alumnitilaisuus järjestettiin edellisen kerran kesäkuussa 2019 ja silloin ensimmäistä kertaa Kauppakorkeakoulun uudessa rakennuksessa Ekonominaukio 1:ssä Otaniemessä. Tänä vuonna luento järjestettiin pandemian takia poikkeuksellisesti etänä.

Dekaani Timo Korkeamäki toivotti osallistujat tervetulleiksi. ”Kauppis viettää tänä vuonna 110-vuotisjuhlavuottaan. Tarkka juhlapäivä oli jo 16. tammikuuta, mutta juhlistamme pyöreitä koko vuoden ajan. Merkkivuosi huipentuu lahjoittajien juhlatilaisuuteen ensi tammikuussa Aalto-yliopisto Töölössä.”

Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen puolestaan kertoi, että keskus on saanut uuden suomenkielisen nimen, joka on Taloustieteen keskus Helsinki GSE. Keskus on nyt toiminut kolme vuotta ja sen tavoitteena on taloustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tason ja vaikuttavuuden nostaminen korkeimmalle kansainväliselle tasolle.

”Uuden nimen lisäksi meille kuuluu muutenkin hyvää: professoreiden määrää on kasvatettu 50 %. Olemme tehneet uusimpia rekrytointeja ympäri maailmaa. Meille hakevien opiskelijoiden laatu on parantunut selkeästi ja olemme nostaneet sisäänottoamme jopa 100 % eli otamme yli 200 opiskelijaa kandidaattiohjelmiimme. Edistämme taloustieteen ja muiden tieteiden yhteistyötä. Meillä on yhteisiä professuureja ja yhteisiä kursseja muiden tieteenalojen kanssa.”

Jaakko Honko -mitalit kahdeksalle taloustieteissä ansioituneelle henkilölle

Jaakko Honko -mitali jaetaan taloustieteellisessä tutkimuksessa tai sen edistämisessä erityisen ansioituneille ja merkittävän panoksen tieteiden väliselle tutkimukselle antaneille henkilöille. Pronssisen mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930–1997).

Tänä vuonna mitalin saivat Jaakko Kiander johtaja, Eläketurvakeskus, Mikko Kosonen, hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopisto, Pii Kotilainen, hallituksen jäsen, Helsingin kauppakorkeakoulu tukisäätiö, Kristiina Mäkelä, provosti, Aalto-yliopisto, Olli Rehn, pääjohtaja, Suomen Pankki, Ritva Reinikka, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE, Risto Siilasmaa, hallituksen puheenjohtaja, F-Secure, ja Hannu Vartiainen, professori, Helsingin yliopisto.

Mitalit jakoivat Yrjö Jahnssonin säätiön toiminnanjohtaja Elli Dahl ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön toiminnanjohtaja Arto Mäenmaa. Ensimmäisen kerran mitalit jaettiin vuonna 1989.

Suomella suuria haasteita uudessa maailmantaloudessa

Jaakko Honko -luennon piti Björn Wahlroos, joka luennoi aiheesta Pandemia ja rakenneongelmat – Suomen haasteet uudessa maailmantaloudessa. Hän kuitenkin muutti luentonsa alussa otsikoksi: ”Miksi sosialismi ei toimi koskaan ja missään?”

Björn Wahlroos kertoi olevansa häkeltynyt siitä, miten vähän huomiota on saanut se, että elämme Suomessa kolmattatoista nollakasvuvuotta (kansantuotteella per capita mitattuna).

”BKT/asukas on melkein sama kuin vuonna 2008. Takana on 13 nollakasvuvuotta, jatkossa suomalainen kasvu-ura on 1 % tai 1,5 % vuosittain. Tälle alisuoriutumiselle on toki joitain luonnollisia syitä, kuten Nokia, joka noin vuonna 2008–2010 kääntyi menestystarinansa peilikuvaksi ja siitä tuli suuri jarru Suomen BKT:n kehitykselle. Suunnilleen samaan aikaan paperi vientituotteena muuttui kasvunäkymiltään kielteiseksi. Nämä rakenteelliset muutokset on syytä pitää mielessä. Toisaalta vuonna 1991 menetimme Neuvostoliiton kaupan, mistä ei ylpeilty. Nousimme kuitenkin tuosta katastrofista.”

Wahlroosin mukaan suomalainen elinkeinoelämä on kansainvälistynyt kiinnostavalla tavalla. ”Siinä missä ruotsalaiset konepajayhtiöt ovat onnistuneet pitämään tuotantoa ja tuotekehitystä Ruotsissa, meillä toimintaa on globalisoitu kovalla kädellä. Olemme uuden talouden rakentamisessa, jos käytetään mittarina T&K-investointeja, hyvin kaukana siitä, missä meidän pitäisi olla.”

Tulevaisuuden näkymät eivät nekään ole Wahlroosin mukaan kovin valoisat. ”Yhä suurimmat yksittäiset tekijät viimeisten 12 vuoden investointien aikana on yksi ydinvoimala, joka ei vieläkään ole käynnissä, ja pari suurta sellutehdasta. Edessä on vastaavanlaista kehitystä. Pidän selvänä, että Suomen valtio tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana ratkaisemaan Suomen päästöongelman sulkemalla Raahen terästehtaan.”

”Edelleen metsäteollisuuden kustannusrakenne paperiteollisuudessa on surkea. Painopaperikoneisiin ei enää tulla investoimaan, sellaista ei rakenneta Euroopassa. Me olemme sulkeneet Suomessa teknisesti parempia koneita kuin mitä me käytämme Saksassa. Se johtuu siitä, että logistiikka- ja energiakustannukset ovat meillä korkeammat kuin Saksassa”, Wahlroos sanoi.

Teksti: Terhi Ollikainen

Tallenne tilaisuudesta löytyy tämän sivun lopusta.