Uutiset

Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle

Keravan Kivisillan alueelle on istutettu Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä, jota hyödynnetään tutkimuskäytössä tarkastelemalla istutuskoon merkitystä taimen kasvunopeuteen ja hiilensidontaan.
Puun taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla
Taimia istutetaan Suomen ensimmäiseen hiilensidontaa tukevaan mikrometsään Keravalla. Kuva: Anna Pursiainen / Aalto-yliopisto

Hiilimetsänen-nimen saanut metsä on urbaani, kompakti ja tiheä metsikkö, jonka lähtökohtana on japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ja kaupunkivihreän hiilensidontaa tarkasteleva CO-CARBON-tutkimushanke. Monialainen CO-CARBON-tutkimushanke tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna.

Keravalle on istutettu pieneen tilaan mahdollisimman tiheästi erilajisia, nopeakasvuisia ja hiilensidontakyvyltään tehokkaita puita. Lajivalinnoissa on metsälajiston ohella myös puistolajistoa, mikä korostaa metsikön urbaania ja esteettistä merkitystä. Metsäsiä on toteutettu kaksi ja molemmat ovat aarin kokoisia. Niiden ero on taimikoossa: toinen on toteutettu isoilla ja toinen pienillä taimilla. Kumpaankin metsäseen on istutettu viisi isoa puuta, 55 pienempää puun- ja pensaan taimea sekä 110 metsityskoon taimea. 

Hiilimetsäsiä on tarkoitus hyödyntää myös tutkimukseen tarkastelemalla istutuskoon merkitystä taimen kasvunopeuteen ja hiilensidontaan. Metsä on toteutettu yhteistyönä Keravan kaupungin, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. 

”Tutkimme kaupunkivihreän roolia ilmastoratkaisuna, ja hiilimetsäsen avulla tuomme esille, mitenkompaktilla urbaanilla metsiköllä voitaisiin tuottaa samantyyppisiä hyötyjä – esimerkiksi hiilensidontaa ja monimuotoisuusarvoja, joita olemme tottuneet näkemään perinteisillä metsäalueilla”, kertoo professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta. 

”Olemme iloisia, että saimme Keravalle Uuden ajan rakentamisen festivaaleille hienon mikrometsähankkeen, joka sopii erinomaisesti tapahtumamme kiertotalousteemoihin. Festivaalimme rakentuu historialliselle ja vehreälle Kivisillan alueelle, jossa hiilimetsänen täydentää hienosti alueen olemassa olevaa puustoa”, viestinnän asiantuntija Eeva-Maria Lidman sanoo.  

Hiilimetsänen on osa Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin opiskelijan Anna Pursiaisen diplomityötä, jossa kehitetään uudenlainen, kaupunkiympäristöön soveltuva metsikkö, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi pihoilla ja tienvarsilla. Pursiaisen diplomityö on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa CO-CARBON -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Kööpenhaminan yliopisto. 

Hiilimetsäset on istutettu toukokuun alussa Kivisillan alueelle, Porvoontien ja Kytömaantien risteyksen lähelle. Kasvuun lähteneitä Hiilimetsäsiä esitellään Keravalla Uuden ajan rakentamisen festivaaleilla kesällä 2024.

Yhteystiedot:

Professori Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto, [email protected], 0505232207  

Tutkijayliopettaja Outi Tahvonen, Hämeen ammattikorkeakoulu, [email protected], 0403519352 

Viestintäasiantuntija Eeva-Maria Lidman,Keravan kaupunki,[email protected]0403182963  

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professori Maria Sammalkorpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi

Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Prinsessalle esitellään luonnollisia väriaineita
Yliopisto Julkaistu:

Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa

Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.
Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.