Suomen Akatemialta rahoitus neljälle Aalto-yliopiston hankkeelle
Kolmeen vuonna 2016 järjestettyyn hakuun saatiin yhteensä 138 hakemusta. Haut oli suunnattu Suomen kansallisen tiekartan infrastruktuureille, uusille avauksille ja tiekartan ulkopuolisille infrastruktuureille sekä valtiojäsenyysinfrastruktuureille.
Aalto-yliopistosta rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:
- Professori Jukka Seppälä, BIOECONOMY Alliance for excellence in sustainable biomass refining
- Professori Keijo Heljanko, Finnish Grid and Cloud Infrastructure (FGCI) Stage 2 : enabling data sciences
- Professori Kirsi Virrantaus, Open Geospatial Information Infrastructure for Research
- Akatemiaprofessori Jukka Pekola, Otaniemi research infrastructure for micro- and nanotechnologies (OtaNano)
Tarkemmat tiedot hankkeille myönnetystä rahoituksesta (aka.fi, pdf)
Infrastruktuurirahoituksen tavoitteena on parantaa suomalaisen tutkimuksen laatua, uudistumista, kilpailukykyä ja tieteidenvälisyyttä sekä lisätä suomalaisten tutkimusympäristöjen vetovoimaisuutta. Tutkimusinfrastruktuurikomitea kiinnitti rahoituspäätöksissä huomiota siihen, miten rahoitettavat infrastruktuurit mahdollistavat huipputason tieteen tekemisen. Päätöksissä huomioitiin myös esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin avoimuus ja käyttöpolitiikka, kansallisesti laaja ja merkittävä käyttäjäkunta ja hankkeiden kansainvälinen merkittävyys.
Seuraava FIRI-rahoitushaku avautuu huhtikuun haun yhteydessä vuonna 2018.
Lue lisää uutisia
Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa
Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta
Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!
: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.