Suomella on hyvät edellytykset tulla vastuullisen tekstiiliteollisuuden ja muodin kärkimaaksi
Lokakuun 3. päivä Kauppakorkeakoululla alkaa uusi Better Business – Better Society -seminaarisarja, jonka ensimmäisen seminaarin puhuja on vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme. Hän pohtii esityksessään ja sen jälkeen yhdessä panelistien kanssa, voiko Suomesta tulla vastuullisen tekstiiliteollisuuden ja muodin kärkimaa ja jos voi, niin miten.
”Suomessa ei ole pikamuotitekstiiliteollisuutta, joka puolustaisi asemiaan ja samalla hidastaisi uuden syntymistä. Suomessa on sen sijaan paljon kiinnostavia pieniä yrityksiä, joiden liiketoiminnassa kestävä kehitys näkyy jollain aspektilla. Meillä on myös kiertotalouden keihäänkärkiteknologiaa.”
”Nykyinen vaatesysteemi on tullut tiensä päähän. Puuvillan kasvattaminen vie maa-alaa esimerkiksi ruoan tuotannolta ja kuluttaa paljon vettä. Lisäksi lannoittaminen saastuttaa maata ja synteettiset, öljypohjaiset materiaalit ja mikromuovi eli pieniksi muruiksi ja kuiduksi jauhautunut muovi saastuttavat vesiä”, Minna Halme sanoo.
Halmeen mukaan meidän tuleekin pyrkiä lisäämään kiertotaloutta ja edistämään vaatteiden pitkäikäisyyttä.
”Tekstiilin valmistamisessa on myös alettava hyödyntää nykyistä huomattavasti vähemmän jätteitä tuottavia menetelmiä. On tullut pitkäikäisten vaatteiden, kertaalleen käytetystä kuidusta valmistettujen vaatteiden sekä jaettuun käyttöön perustuvien vaatelainaamoiden aika.”
Kohti kestäviä tekstiilisysteemejä
Professori Halmeen johtama Kohti kestäviä tekstiilisysteemejä: Resurssiviisaan globaalin tekstiililiiketoiminnan yhteiskehittäminen Suomeen (FINIX) -hanke sai hiljattain merkittävän Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoituksen vuosille 2019–2025. Monitieteinen FINIX-projekti kehittää Suomeen tekstiilituotannon ja -kulutuksen järjestelmää, joka edistää kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti. Projekti tuo yhteen niin suuret yritykset ja pk-yritykset kuin startupit sekä tekstiili- ja metsäteollisuudessa että jätteiden käsittelyssä.
”Haluamme kehittää yritysten, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien kanssa monitieteiseen tutkimukseen perustuvaa kestävää tekstiilijärjestelmää Suomeen niin, että se on osa globaalia kokonaisuutta. Meillä on tutkimusryhmässämme materiaalitutkijoita, tekstiilimuotoilijoita, kestävyystieteiden osaamista, lainsäädännön ammattilaisia ja digiteknologian osaajia vain muutamia huippuosaajia mainitakseni.”
”Konsortion jäsenet edustavat Aallosta Kauppakorkeakoulun lisäksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua ja Kemian tekniikan korkeakoulua. Muita konsortion osapuolia ovat SYKE, LUT-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Lahden ammattikorkeakoulu, Heureka, Turun ammattikorkeakoulu ja Rhea Solutions Oy”, Minna Halme kertoo ja uskoo vahvasti yhteiskehittämisen voimaan myös matkalla kohti kestäviä tekstiilisysteemejä.
***
Voit seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä Kauppakorkeakoulun Facebook-sivulla. https://www.aalto.fi/fi/kauppakorkeakoulu/better-business-better-society-seminaarisarja. Tilaisuudesta tulee myöhemmin myös webinaaritallenne samaiselle Fb-sivulle.
Better Business – Better Society -seminaarisarjan tavoitteena on tarjota Kauppakorkeakoulun kumppaneille, tukijoille ja alumneille mahdollisuus kuulla ja keskustella ajankohtaisista, yhteiskunnallemme tärkeistä aiheista. Seminaarit pidetään pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 17.00–18.30, pois lukien kesän ja joulun lomakaudet.
Professori Minna Halmetta haastatteli Terhi Ollikainen.
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.