Uutiset

Suomalainen sähköautoilija ei tarvitse edes lompakkoa

Aalto-yliopiston tutkimusta hyödyntävä käyttäjäystävällinen latausliiketoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa.

Kattavan ja sujuvasti toimivan latausinfrastruktuurin puuttuminen on ollut pitkään suomalaisen sähköautoilun pullonkaula. Siitä pääsemiseksi joukko kotimaisia energiayhtiöitä perusti pari vuotta sitten latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n, jonka ansiosta autoilija voi ladata akkunsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa pisteessä ympäri Suomea.

Liikennevirran perustamista edelsi laaja tutkimustyö, jossa Aalto oli vahvasti mukana.

­”Kätilöimme kahdessa Tekes-projektissa sekä Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston Innovatiivinen kaupunki-ohjelmassa liiketoiminnan lähtökohdat ja selvitimme kaikki mahdolliset lainsäädännölliset esteet voidaksemme määritellä latausoperaattorin roolin”, kertoo sähkötekniikan professori Matti Lehtonen.

”Esteitä ei onneksi ollut, ja rooliksi tuli sähkön ostaja, mikä tarkoittaa, että paikallisen sähköverkko-operaattorin on myytävä latausoperaattorille sähkönsiirtopalvelut samalla hinnalla ja samoin ehdoin kuin kelle tahansa kuluttajalle”, hän selittää.

Nappisuoritus

Sähköautoilijan kannalta yksi Liikennevirran eduista on latausverkoston yhtenäisyys: akun lataaminen on yhtä helppoa, teki sen sitten Helsingissä tai Oulussa, kauppakeskuksen pysäköintihallissa tai ravintolan parkkipaikalla. Myös käytön sujuvuus on tärkeää. Asiakkaaksi pääsee rekisteröitymällä verkkopalvelussa. Mobiilisovellus hoitaa niin lähimmän vapaan pisteen etsimisen ja varaamisen kuin tunnistautumisenkin, ja maksu veloitetaan prepaid-periaatteella toimivalta käyttäjätililtä.

Sähköautoilun lisäksi latausoperaattori helpottaa myös siihen liittyvää liiketoimintaa.

”Latauspisteen omistajat ja latauspalveluiden myyjät voivat liittyä yhteen, valtakunnalliseen verkostoon, ja he saavat heti käyttöönsä sekä teknisen alustan että ympäri vuorokauden toimivat tukipalvelut”, selittää yrityksen toimitusjohtaja Jussi Palola. Aallossa opiskellut ja väitellyt Palola oli aktiivisesti mukana myös Liikennevirran perustamista edeltäneessä tutkimuksessa.

”Aallon panos oli siinä todella tärkeä”, hän painottaa.

”Tämä on myös loistava esimerkki siitä, miten tiedosta voi syntyä uutta liiketoimintaa. Kun hanke alkoi, saimme tehtäväksi yksinkertaisesti etsiä mallin kestävälle ja järkevälle sähköautoilulle. Se onnistui niin hyvin, että olemme jo näin alkuvaiheessa myyneet palvelun esimerkiksi Sveitsiin, joka on yksi sähköautoilun nopeimmin kehittyvistä markkinoista. Olemme tehneet sopimuksen myös suuren saksalaisoperaattorin kanssa. Hanke on siis ollut nappisuoritus!”

Ylivoimainen energiatehokkuudessa

Miksi sähköautojen yleistyminen sitten on tärkeää? Vastaus on yksinkertainen: sähkömoottori on energiatehokkuudessaan ylivoimainen polttoainemoottoriin verrattuna.

”Sähköauton hyötysuhde on noin 90 prosenttia, kun se polttomoottorilla käyvällä autolla on korkeintaan 20 prosenttia. Sähköautoihin siirtyminen on kaikkein tehokkain keino vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä”, Matti Lehtonen korostaa.

Ympäristön lisäksi tehokkuudesta kiittää myös kukkaro. Vaikka sähköauto ja hybridi ovat hankintahinnaltaan perusautoa kalliimpia, ne tulevat elinkaarensa aikana sitä edullisemmiksi pienempien käyttökustannusten ansiosta.

Tällä hetkellä Suomessa on julkisia sähköautojen latauspisteitä 348, joista Liikennevirran pisteitä on hieman alle sata. Välitavoite on täyttää EU-komission määräykseen perustuva sitoumus 4 000 julkisesta latausasemasta vuoteen 2020 mennessä. Onko mökkimatka sähköautolla siis vielä haaveiluasteella?

”Täyssähköautot on tarkoitettu lähinnä kaupunkiajoon, mutta hybridillä voi hyvin körötellä vaikka Rovaniemelle”, Jussi Palola lupaa.

”Itse asiassa ladattavalla hybridillä pääsee pidemmälle kuin polttomoottoriautolla, ja se onkin keskeisin tekijä autokaupassa sähköautoilun yleistymisen kannalta”, hybridillä itsekin neljä vuotta ajanut Palola uskoo.

Lisätietoja:

Professori Matti Lehtonen
Aalto-yliopisto
puh. 050 411 4579
[email protected]

Toimitusjohtaja Jussi Palola
Liikennevirta Oy
puh. 050 434 0132
[email protected]fi

Tällä hetkellä Liikennevirta Oy:n latauspisteitä on Suomessa vähän alle sata. Molemmat kuvat Liikennevirta Oy.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.