Uutiset

Sotasurmasampo 1914–1922 tuo yhteen tiedot Suomen sadan vuoden takaisten sotien uhreista – data on vapaasti hyödynnettävissä

Sotasurmasampo 1914–1922 -tietopalvelu laajentaa ja uudistaa Kansallisarkiston aiempaa Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokantapalvelua.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. (CC-BY Tampere 1918, kuvaaja E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto.)

Uusi verkko- ja datapalvelu yhdistää tiedot vuoden 1918 sisällissodan ja sen aikaisten vankileirien sekä ensimmäisen maailmansodan ja heimosotien uhreista. Sotasurmasampo 1914–1922 -tietopalvelu laajentaa ja uudistaa Kansallisarkiston aiempaa Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokantapalvelua. Uudessa verkko- ja datapalvelussa julkaistaan ensimmäistä kertaa sotasurmiin liittyvät aineistot avoimena, linkitettynä datana, jota esimerkiksi tutkijat voivat vapaasti hyödyntää.

”Aineistoja on hankkeen puitteissa laajennettu merkittävästi eri lähteistä ja mukaan on otettu muun muassa sisällissodan taisteluihin liittyvä uusi tietokanta”, kertoo Aalto-yliopiston professori ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtaja Eero Hyvönen. ”Jokaiselle noin 41 000 sodissa surmatulle on semanttisen webin teknologioiden avulla luotu oma ’kotisivu’ yhdistelemällä häneen liittyviä, eri lähteistä saatuja tiedon murusia.”

Hyvösen mukaan uusi järjestelmä tarjoaa tutkijoille ja kaikille muille aiheesta kiinnostuneille aiempaa huomattavasti monipuolisemman, ”älykkään” hakukoneen ja työkalupakin aineistoihin tutustumista varten. Siinä on perinteisten suodatustoimintojen ohella mukana valmiita, aiheen tutkintaa helpottavia työkaluja datan analysointiin ja visualisointiin. ”Suodatetut sisällöt voi myös helposti ladata omalle koneelle jatkokäsittelyä ja esimerkiksi taulukkolaskentaa varten.”

Keskiviikkona julkistettavan uuden verkko- ja datapalvelun ovat luoneet tutkijat Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmästä yhteistyössä Kansallisarkiston asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Sotasurmasammon julkistustilaisuus pidetään Kansallisarkistossa 20.11.2019.

Lisätiedot:

Avoin kutsu julkistustilaisuuteen: https://seco.cs.aalto.fi/events/2019/2019-11-20-sotasurmasampo/
Hankkeen kotisivu: https://seco.cs.aalto.fi/projects/sotasurmat-1914-1922/

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus (HELDIG)
Puh 050-3841618
eero.hyvonen@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.