Uutiset

Sattumanvaraisia reittejä köröttelevä R-Bus -älybussi toimi mobiilina taideinstallaationa

Kalasatamassa elokuussa liikkunut itsestään kulkeva bussi haastaa perinteisen taideinstallaation muodon, ja sisällä kuultu audioteos lisäksi luo vilkkaan luonnon äänimaiseman keskelle kaupungin infrastruktuuria.
Laura Beloff astumassa ulos R-Busin kyydistä
Laura Beloff astumassa ulos R-Busin kyydistä. Kuva: Sonja Hyytiäinen/HAM

Elokuussa Kalasataman kadut valtasi erikoinen taideinstallaatio. R-Bus -älybussi kulki algoritmien ohjaamana neljän pysäkin väliä, valikoiden reittinsä sattumanvaraisesti tuoden vaihtelua jokaiseen matkaan.

Älybussiprojekti oli menestys monesta näkökulmasta. Projektin aikana bussi kulki 16 päivää ja kaksi puolta päivää, eli yhteensä 17 päivää, ja se houkutteli yli 1100 kävijää.

"Tämä oli vaikuttava määrä, kun otetaan huomioon, että bussissa oli tilaa vain kuudelle henkilölle kerrallaan. Bussin ympärillä oli jatkuvasti vilinää, ja ihmisiä jonotti bussipysäkillä odottaen pääsyä kyytiin", sanoo projektista vastannut taiteen ja median apulaisprofessori Laura Beloff

Beloff huomasi, kuinka nopeasti ihmiset alkoivat luottaa bussin kulkuun kyydissä ollessaan, ja miten teknologinen systeemi päätti puolestasi. 

"Kyyti otettiin matkana eikä siirtymänä, ja suhtautuminen jakoi ihmisiä. Kokeilu pakotti pohtimaan mielipidettä tämänkaltaisesta liikenteestä."

Kommenttien perusteella suhtautuminen jakautui puolesta ja vastaan.

R-Bus ajamassa Kalasataman kadulla.
R-Bus ajamassa Kalasataman kadulla. Kuva: Sonja Hyytiäinen / HAM

Kaupunkiympäristön hyödyntäminen vaati pitkät lupaprosessit

Laura Beloff on innostunut älykkyyden käsitteestä ja keinoälystä, erityisesti niiden kehityksestä viime vuosina. Hän kiinnostui erityisesti siitä, miten nämä asiat olivat muuttuneet viime vuosina. Hänen mielenkiintonsa sai konkreettisen muodon älybussiprojektissa, 

"Käyttäisin termiä vähä-älyinen. Bussi oli älykäs, mutta samalla siltä puuttui biologinen äly, joka esimerkiksi eläimillä on."

Alun perin ajatus oli vielä radikaalimpi, suunnitelmana oli Helsingin kaupungilla olla linja, joka vie minne sattuu. Kalasatama valikoitui kohteeksi prosenttitaiteen lokeron vuoksi, jossa 1% alueen kustannuksista myönnettiin taiteille. Tämä asetti ehdot bussin reiteille.

"Projekti osoittautui monimutkaiseksi, kun tietöitä ja kaupungin rakentamista tapahtui oikealla alueella, ja se muuttui viikoittain. Lupaprosessi aiheutti rumbaa, ja mukaan houkuteltavat yritykset ja bisnekset jakautuivat monin tavoin", Beloff kertoo. 

Bussin tekijät ja koodarit olivat tärkeitä, samoin kuin operaattori, jollaisia ei ollut paljon tarjolla. Virolainen Auve.tech oli mukana bussin ja ohjelmiston kehityksessä.

"Turvakuskit olivat tarpeen, jotta joku voisi ottaa manuaaliohjauksen vaaratilanteessa", Beloff kertoo.

Audiostreamin taltiointia luonnossa
Audiostreamin taltiointia luonnossa. Kuva: Laura Beloff

Virtuaalisten ekosysteemien äänimaisemat

Bussin sisällä matkustajille tarjottiin erityinen ääniteos, jossa reaaliajassa kuultiin äänistreamiä luonnonympäristöstä läheltä, jota koneoppiminen täydensi.

"Teos ei koskaan kuulosta samalta kahta kertaa. Siinä sekoitetaan oikeita ääniä ja koneoppimista käytettiin luomaan "audiokanava" tilanteesta. Teoksessa teknologinen ja orgaaninen (biologinen) kohtaavat", Laura Beloff sanoo. 

Idea perustuu Bernie Kraussin teoriaan, jonka mukaan luonnonympäristön eri organismit ääntelevät eri taajuuksilla.

"Koneoppimisjärjestelmä luo uuden "eliön", joka sitten yrittää äänellää selviytyä ja kehittyä omalla taajuudellaan", sanoo Calvin Guillot Suarez, jonka maisterintutkielma ääniesitys oli.

Äänianturit oli asetettu Kalasataman pohjoispuolelle, lähelle Sompasaunaa alueelle, joka on eräänlaista joutomaata. 

"Äänet vaihtelivat mielenkiintoisesti vuorokaudenajasta tai säästä riippuen. Teimme testejä yöllä, jolloin öiset luonnonäänet olivat hyvin mielenkiintoisia", Guillot Suarez kertoo. 

Kaupunkialueella ihmisen infrastruktuuri varaa äänitaajuuksia esimerkiksi liikenteen ja ohi kävelevillä ihmisten äänillä. Koneoppimisen luomat äänet perustuvat jäljelle jääneisiin tyhjiin alueisiin, joihin syntyi "uusien eliöiden" ääniä.

"Matalammilla taajuuksilla saattoi olla äkillisiä ääniä, kuten rakennustyömaan matala jyrinä, joka vaikeutti eläinten äänien sopeutumista ja selviytymistä. Korkeampia ääniä oli enemmän vapaana, minkä vuoksi lintujen tai hyönteisten äänet kykenivät selviämään ja jatkuivat pidempään", Guillot Suarez selittää.

"Ehkä jossain vaiheessa luonnossa oli myös näillä taajuuksilla olevia ääniä", Beloff pohtii.

"Teos on heijastus siitä, millainen maailma on muille eliöille. Emme ajatelleet niinkään yleistä estetiikkaa vaan konseptin tuottamista. Loppua kohden tarvittiin hieman enemmän suodatusta ja äänen säätelyä", Beloff sanoo.

"Tämä on leikkisä tapa käsitellä vakavaa asiaa, mutta siellä on kritiikki alla. Miksi me dominoimme ja meidän on päätettävä muiden lajien puolesta? Töissäni yritän luoda tilanteen, joka herättää kysymyksiä ja jättää miettimään", hän jatkaa.

R-Bus pysäkillä.
R-Bus pysäkillä. Kuva: Sonja Hyytiäinen / HAM
R-Busin pysäkkikartta. Kuva: Sonja Hyytiäinen / HAM
R-Busin pysäkkikartta. Kuva: Sonja Hyytiäinen / HAM

Liikkuva installaatio on poikkeuksellinen

Taiteilijana Laura Beloffille tämä projekti oli erityisen mielenkiintoinen, sillä se rikkoi julkisen taiteen perinteisiä rajoja. 

"Installaatio ei ollut pysyvä, vaan tapahtumaluonteinen, mikä teki siitä julkisen taiteen mittakaavassa erikoisen. Museoiden taidenäyttelyissä yleisö on yleensä valikoitunut ja heterogeeninen, mutta tässä tapauksessa taideyleisönä saattoi olla ihan kadulta tulleita ihmisiä. Tämä loi uudenlaisen ja kiehtovan vuorovaikutuksen taiteen ja yleisön välille", hän sanoo.

Projekti osoitti, että taide voi olla saavutettavissa kaikille, ei vain valikoituneelle yleisölle, ja tämä teki siitä mukavan kokemuksen kaikille osallisille.

Beloff toivoo kokeilevansa samaa projektia erilaisessa ympäristössä tulevaisuudessa ja kehittävänsä saman aihepiirin työstämistä eteenpäin. Tällä hetkellä projektin jatkosta ei ole tietoa.

"Olisi hienoa kokeilla toisintaa projekti jossain aivan erilaisessa paikassa."

R-Bus -projektin työryhmässä mukana olivat Laura Beloff, Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Jani Hietanen, Calvin Guillot Suarez, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, John W. Fail, Esther Saraste ja Auve.tech & Rolan

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

The magnetic properties of a material can affect how it interacts with light.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijoille läpimurto: Yksisuuntaisen lasin kehitys vihdoin mahdollista

Tutkijat kehittivät uuden metamateriaalin, joka voi toimia monenlaisten teknologisten innovaatioiden pohjana.
Mikko Alava ja kolme muuta tutkimusryhmän jäsentä kuvattuna teknisen laitteen äärellä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Kulttuurirahastolta suuria apurahoja tieteelle

Apurahan tieteeseen tai taiteeseen sai 30 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta.
Photo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Katsaus Aallon avoimiin julkaisuihin 2023

90 % Aallon vuoden 2023 tieteellisistä lehtiartikkeleista on avoimesti saatavilla.
Profile data workflow
Poikkeustilanteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkimusportaalin ja Aalto.fi:n integraatio-ongelmat ratkaistu

Akatemisten profiilitietojen synkronoinnissa Tutkimusportaalin ja Aalto.fi:n välillä on ollut haasteita. Integraatio-ongelmat on nyt saatu ratkaistua ja akateemiset profiilit - muun muassa profiilikuvat, julkaisut ja akateemiset ansiot - integroituvat saumattomasti Tutkimusportaalista Aalto.fi:hin