Uutiset

Saija Toivonen nimitetty kiinteistötalouden apulaisprofessoriksi

Toivonen tutkii kiinteistöalan ja toimitilamarkkinoiden muutoksia tulevaisuudentutkimuksen työkalujen avulla.
Saija Toivonen

TkT Saija Toivonen (s. 1980) on nimitetty Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen apulaisprofessorin tehtävään ajalle 1.8.2019–31.7.2022. Professuurin ala on kiinteistötalous.

Toivonen on aiemmin työskennellyt kiinteistötalouden yliopistolehtorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2015 alkaen, ja sitä aiemmin tutkijatohtorina vuosina 2011–2015. Hän on opettanut vuodesta 2007 saakka.

Toivonen väitteli kiinteistötalouden alalta Aalto-yliopistossa vuonna 2011 aiheenaan Tulevaisuuden toimitilamarkkinat: muutosvoimat, niiden vaikutukset ja toimitilatoiveet pääkaupunkiseudulla. (The future commercial real estate market – the forces of change, influences and preferences in the Helsinki metropolitan area). Toivonen on aiemmin työskennellyt myös konseptikehittäjänä NCC:n palveluksessa tehtävänään asuntorakentamiseen liittyvät markkina-analyysit.

Mitä tulevaisuuden tutkimuksentutkimus tarjoaa kiinteistötalouden tutkimukselle?

Kiinteistöt ovat luonteeltaan kankeita, pitkäikäisiä ja tietyssä paikassa sijaitsevia. Ne vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan monilla eri tavoilla, suoraan ja välillisesti. Kiinteistöihin on sitoutunut merkittävä määrä yksityistä ja julkista varallisuutta. Ne aiheuttavat myös suuria ympäristökuormia ja toisaalta niillä on isoja sosiaalisia vaikutuksia.

Haluttaessa rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää tulevaisuutta, on olennaista pyrkiä ennakoimaan kiinteistöjen tulevaisuuden toimintaympäristöä. Tulevaisuudentutkimus tarjoaa kiinteistötalouden tulevaisuusorientoituneeseen tutkimukseen monipuolisen valikoiman erilaisia menetelmiä.

Minkälaiset ilmiöt vaikuttavat tällä hetkellä rakennus- ja kiinteistöalaan?

Kiinteistöalalla vaikuttavat samat muutosvoimat kuin sitä ympäröivässä toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa. Muutosvoimia on erilaisia. Osa on laajasti tunnistettuja megatrendejä kuten globalisaatio tai kaupungistuminen. Jotkin muutosvoimat ovat puolestaan vain harvojen havaitsemia kuten heikot signaalit, jotka ovat ensimmäisiä merkkejä mahdollisesti merkittävästä ilmiöstä. Heikot signaalit voivat antaa tunnistajalleen etulyöntiaseman.

Toisaalta osa muutosvoimista vaikuttaa meihin tiedostamattamme. Esimerkiksi tiettyjen alojen omat ajattelutavat eli niin sanotut driving force -ilmiöt, joita ei välttämättä edes tiedosteta tai kyseenalaisteta, ohjaavat päätöksentekoamme ja valintojamme. Jatkuva tehokkuuden tavoittelu voisi olla tällainen ilmiö kiinteistömarkkinoilla.

Hyvin monilla muutosvoimalla on myös havaittavissa vastavoimansa. Esimerkiksi globalisaation rinnalla olemme saaneet nähdä paikallisuuden ja tarinoiden merkityksen kasvun.

Toimintaympäristössä vaikuttavat muutosvoimat muovaavat tulevaisuutta ja siksi niiden tarkastelu on niin mielenkiintoista. Luulen, että tulevaisuudessa tulemme näkemään yhä enemmän perinteisten tilatyyppijaottelujen (asuminen, työskentely ja kuluttaminen) sekoittumista, innovaatioiden lisääntyvää käyttöä, kuten 3D tulostusta ja monitorointia, sekä rakennusten liikuteltavuuteen eli paikasta riippumattomuuteen liittyviä ilmiöitä.

Mikä haluat saavuttaa viiden tulevan vuoden aikana?

Seuraavan viiden vuoden aikana haluaisin koota ympärilleni monitieteisen tutkijajoukon. Ryhmän nimeksi antaisin futuRE sanoista future ja real estate. Meitä yhdistäisi uteliaisuus, ennakkoluulottomuus, innokkuus ja huumorintaju. FutuRE tekisi tutkimusta, jolla olisi sekä yhteiskunnallista merkitystä että merkittävä tieteellinen kontribuutio. Näen, että kiinteistömarkkinoiden tulevaisuuteen liittyy monia isoja haasteita. Haluaisin erityisesti olla mukana ratkaisemassa niitä ja valjastaa tulevaisuudentutkimuksen opit myös kiinteistömarkkinoiden tutkimuksen tueksi.     

Mistä nautit opettajana?

Ylivoimaisesti parasta opettamisessa on vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Erilaisista taustoista tulevat nuoret opiskelijat ja tutkijat tekevät koko työympäristöstä dynaamisen ja alati kiinnostavan työpaikan. Koska näen kiinteistöjen tulevaisuuden ennakoinnin välttämättömänä taitona, sisällytän tulevaisuusajattelua ja saavuttamiamme tutkimustuloksiamme myös opetukseen. Tavoitteeni on luoda avoin ja vuorovaikutuksellinen tunnelma, jossa kaikki voivat osallistua ja keskustella. Uskon, että tällä tavalla opiskelijat sisäistävät parhaiten kiinteistömarkkinoiden moniulotteisuuden ja sidoksellisuuden moniin rationaalisiin mutta usein myös epärationaalisiin ilmiöihin.

Lisätietoja:

Saija Toivonen
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 534 5773

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Neljä henkilöä poseeraamassa. Ylärivi vasen: sisällä, valkoinen kauluspaita. Oikea: harmaa asu. Alarivi vasen: sininen puku, solmio. Oikea: ulkona, talvivaatteet.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä uutta professoria nimitettiin Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessori Katja Tähtinen sekä apulaisprofessorit Jan Akmal, Magda Posani ja Jenni Partanen nimitettiin professorien urapolulle elo-lokakuussa 2024.