Ruka, Pyhä, Aava, Pikkujätti – Kari Jussi Aho sisaruksineen johtaa perheyritystä toisessa polvessa
Aho Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi Aho päätti jo 13–14-vuotiaana, että hän haluaa ehdottomasti opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja vain ja ainoastaan Helsingin kauppakorkeakouluun.
”Perheemme oli niihin aikoihin ostanut Rukan hiihtokeskuksen. Koska olin itse erittäin kiinnostunut brändeistä, ajattelin, että hiihtokeskuksenkin brändiä voisi työstää. Pääsin Kauppikseen vuonna 1980 ja se oli silloin unelmieni täyttymys. Valitsin markkinoinnin pääaineeksi ja nautin erityisesti juuri markkinoinnin opiskelusta.”
Kari Jussi kertoo olleensa etuoikeutettu, kun hän sai 20-vuotiaana alkaa tehdä Rukan markkinointia ja brändiä tyhjästä. ”Sain isältäni valtuudet tehdä asioita ja kaikki Kauppiksen harjoitustyöt, seminaarityöt ja gradun tein Rukaan liittyen. Kaverit tekivät silloin harjoitustöitä keksityistä aiheista, mutta itse pääsin tekemään juttuja ja tulosta, jotka näkyvät vielä tänäkin päivänä Rukalla.”
”Pekka Ala-Pietilä oli tuohon aikaan (ylioppilaskunta) KY:n hiihtokerhon KY-Skin puheenjohtaja. Hän oli ilmeisestikin selvitellyt taustojani, minkä seurauksena hän kutsui minut mukaan toimintaan ja hallitukseen. Muutaman vuoden päästä olin jo hallituksen puheenjohtaja.”
”KY-Skin hiihtoreissujen jälkeen kerhon puheenjohtaja oli melko usein rehtorin puhuttelussa. Reissut olivat vauhdikkaita, eivätkä tapahtumien käänteet aina sopineet Kauppiksen profiiliin, mutta aina niistä puhutteluistakin selvittiin. KY-Skin bileet olivat ainakin silloin Helsingin suosituimmat opiskelijabileet!”, Kari Jussi muistelee hauskoja aikoja.
Kari Jussi ja neljä sisarusta
Ahon sisaruksia on viisi ja he ovat ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan Kari Jussi, Miia Porkkala, Annakaija Lappalainen, Antti Aho ja Ville Aho. Myös Miia, Antti ja Ville tulivat Kari Jussin perässä Kauppakorkeakouluun, ja heistäkin jokaisesta tuli vuorollaan myös KY-Skin puheenjohtaja. Vain Annakaija luki lääkäriksi, kuten vanhempansa aikanaan.
”Myös kaikki Kauppiksessa opiskelleet sisarukseni pyrkivät hyödyntämään Kauppiksen oppeja perheyritysten kehittämisessä, ja onnistuivat siinä. Jokainen heistä tarttui johonkin uuteen kehittämiskohteeseen. Sittemmin saimme Rukaan ja myöhemmin Pyhään liittyen gradukyselyitä Kauppiksen opiskelijoilta. Kun tiesimme omakohtaisesti, mikä hyöty niistä oli ollut sekä itsellemme että kohteen kehittämisessä, pyrimme mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan kysyjille apua ja aikaa.”
”Kauppislaiset valmistuivat silloin keskimäärin seitsemässä vuodessa, joten otin sen myös itselleni tavoiteajaksi ja valmistuin vuonna 1987. Kauppis-vuosina minulle syntyi myös laaja ystäväkunta ja sain elinikäisiä ystäviä. Monet asiakassuhteetkin ovat saaneet alkunsa niinä vuosina.”
Pyhän hiihtokeskuksen toimitusjohtajaksi
Kari Jussilla oli ajatus, että hän olisi lähtenyt valmistumisensa jälkeen hakemaan oppia ulkomailta, mutta toisin kävi: ”Aloitin Pyhätunturin toimitusjohtajana pian valmistumiseni jälkeen vuonna 1988. Siihen karahtivat kansainväliset urahaaveeni.”
”Vuonna 1998 teimme sukupolvenvaihdoksen. Perustajayrittäjäisämme Juhani ”Jussi” Aho (1930–2018), joka toimi myös Ilmavoimien ylilääkärinä, antoi kapulan meille lapsilleen. Äitimme Eila (os. Vahermo) toimi hammaslääkärinä, mutta isämme sanoi, että ”ilman ainutlaatuista vaimoa, perheenäitiä ja suhdetoiminnanhoitajaa, asiat eivät olisi alkuunkaan niin kuin ne ovat nyt (2008)”. Hyvät ystävät ja tukijat ovat myös olleet menestymisen elinehto.”
”1980-luvulla yrittäminen oli aliarvostettua, se ei ollut muotia, joten olin poikkeus. Asenne oli sellainen, että ne, jotka lähtevät yrittäjäksi ja vaikka juuri perheyritykseen, eivät ole päässeet muualle. Tänä päivänä yrittäjyydestä ja yrittämisestä onkin sitten ihan eri ajatukset.”
Kari Jussi kertoo, että kaikissa hänen tehtävissään ja luottamustehtävissään on ollut ilo päästä tekemään yhteistyötä erilaisista yrityksistä tulevien ammattilaisten kanssa.
”Itse olen kiinnostuneena kuunnellut, miten suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajat ottavat asioita haltuun, ja he puolestaan ovat osoittaneet kiinnostusta perheyrittäjyyttä kohtaan. Kaikki ovat oppineet uutta ja päässeet laajentamaan näkökantojaan.”
Kaksi eri toimialaa ja suuri lähisuku
Aho Group -yhtiöryhmään kuuluu kaksi konsernia ja samalla kaksi eri toimialaa. Toinen näistä on matkailuliiketoiminta Rukalla ja Pyhällä, ja toinen terveydenhuolto, johon kuuluu Aava-lääkärikeskus, Pikkujätti, Docrates ja yksi startup.
”Vaikka meitä on viisi omistajaa, olemme onnistuneet toimimaan hyvässä hengessä. Seuraavaan polveen kuuluu 13 serkusta. Toivomme, että saamme lapsemme kiinnostumaan omistajuudesta, mutta itse he saavat päättää roolistaan.”
”Olemme kirjanneet tarkasti Aho Groupin omistajastrategian, ja aika ajoin toki keskustelemme sen tulkinnasta. Väkisin ei yrityksiä kannata suvussa pitää, mutta toivomme, että lähtökohta olisi jälkikasvullemme otollinen, ja että perheyrityksemme jatkaisi suvun johdolla. Se on lapsillemme mahdollisuus, mutta jokaisen pitää itse saada valita koulutuksensa ja työpaikkansa. Yrittäjyyteen tarvitaan numero-osaamista ja analyyttisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja innostusta.”
”Tapaamme laajan perheen kanssa pari kertaa vuodessa myös niin, että emme puhu ollenkaan bisnestä. Silloin hiihdämme tai syömme rapuja.”
Vuonna 2008 Aho Group Oy sai Perheyritysten liiton Vuoden perheyritys -palkinnon. ”Tunnustus tuli yllätyksenä, mutta se on hieno juttu. Tunnustuksen myötä innostuimme myös teettämään isämme tarinan videolle (linkki jutun lopussa)”.
Omistajuus on erinomainen lahjoituskohde
Aho Group on yksi Kauppakorkeakoulun omistajuuden lahjoittajista. ”EK:n hankkeissa, joissa olen mukana, minulle on vahvistunut käsitys ”kaksoisroolistani” eli siitä, että olen sekä yrittäjä että myös omistaja. Kun syksyllä 2017 julkistimme EK:n suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman, omistajuuden yhteiskunnallinen merkitys kirkastui minulle entisestään. Samaan aikaan samaa viestiä tuli usealta muultakin taholta, kuten Perheyritysten liitosta ja Juha Sipilän hallitukselta. Aho Groupin tehtävä on juuri omistajatahdon vieminen yrityksiinsä, joten omistajuus on toimintamme ytimessä.”
”Kun yritys alkaa menestyä, omistajuus alkaa korostua. Osakesäästäminen ja koko kansan vaurastuminen ovat mielestäni aivan keskeisiä asioita. Toimin Talous ja nuoret TATin hallituksessa ja TATissa opetetaankin juuri nuoria omaan vastuulliseen taloudenhoitoon.”
”Jokaisen olisi hyvä pyrkiä ottamaan oma taloutensa haltuun. Jos säästäisi osakkeisiin esimerkiksi kolmisen euroa joka päivä, niin korkoa korolle periaatteella rahaa kertyisi säästäjälle neljässäkymmenessä vuodessa lähes 300 000 euroa. Melkein kaikista suomalaista voisi siis tulla omistajia. Omistamisen pitäisi olla kaikkien asia ja kaikkien agendalla. Itselläni oli lapsena lähipiirissä esikuvia osakesäästäjistä – esikuvat ovat monessa asiassa, niin tässäkin, arvokkaita.”
Haastattelu toukokuussa 2022: Helena Salminen ja Terhi Ollikainen
Teksti: Terhi Ollikainen
Katso video: ”Jussin tarina”
Lue lahjoittamiseen liittyviä uutisia ja lahjoittajatarinoita
Kauppiksessa oli jo meidän aikanamme todella hyvä henki ja tekemisen meininki
Antti ja Susanne Suhonen haluavat lahjoittamalla tukea Suomen menestystä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.Nokian Renkaat lahjoittaa 200 000 euroa Kauppakorkeakoululle
Lahjoitus on kohdennettu käytettäväksi Nokian Renkaiden ja Jukka Moision stipendeinä ulkomaisiin vaihto-ohjelmiin lähteville maisteriopiskelijoille.Saastamoisen säätiö toimii aktiivisesti edistääkseen tiedettä ja taidetta kansainvälisesti
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tuen kohdistaminen nuorten hyväksi on säätiölle tärkeää.Aito verkostoituminen on ihmisen kohtaamista ihmisenä
Kauppakorkeakoulun alumnille Jude Kokkoselle ihmiset ja yhdessä tekeminen ovat sydämenasia.- Julkaistu:
- Päivitetty: