Uutiset

Repeämän kuvat tuo näkymätöntä näkyväksi

Yhteiskunnalliset ja poliittiset ilmiöt ovat usein ytimeltään vaikeasti hahmottuvia. Kuinka dokumentaarisen elokuvan tekijät tekevät ja voisivat tehdä niitä näkyväksi?
Repeämän kuvat kansi. Kansikuvassa kaksi ravihevosta. Kuva monistuu päällekkäin.
Kuva: Anne Kinnunen

Susanna Helken ja Essi Viitasen toimittama Repeämän kuvat – dokumentaarinen elokuva ja hyvinvointivaltion murtumia etsii taiteellisen ja tekijälähtöisen tutkimuksen näkökulmasta vastausta yllä olevaan kysymykseen. Elokuvantekijöiden ja tutkijoiden kymmenen artikkelin kautta kirja pohtii laajemmin, millaisin ehdoin dokumentaarinen elokuva on yhteiskunnallista tai poliittista. Kirja kiinnostaa laajasti yhteiskunnasta, politiikasta, hyvinvointivaltiosta, tekijälähtöisestä tutkimuksesta ja dokumentaarisesta elokuvasta innostuneita lukijoita.

Kirja julkaistiin 29.1.2022, jolloin Rosebudin Sivullisessa kirjan teemoista olivat keskustelemassa Susanna Helke, Essi Viitanen, Jouko Aaltonen ja Timo Korhonen. Katso keskustelu Sivullinen Stagen Youtube-kanavalta.

Murtumien äärellä

Kirjan alkusysäys oli siinä, että Helkeä oli pitkään kiinnostanut, kuinka hyvinvointivaltion eetos tuntui murenevan. Hyvinvointivaltio on kyllä vielä olemassa, mutta samalla se tuntuu rapistuvan. Keskustelut aiheesta muiden kanssa laajensivat kysymyksen lopulta tutkimushankkeeksi. Repeämän kuvat onkin syntynyt osana Koneen säätiön rahoittamaa Sovun ja repeämän kuvat -hanketta.

Hanke oli tekijälähtöinen ja käytti taiteellisen tutkimuksen prosessia, joten kysymykseen vastattiin myös dokumenttielokuvilla: Elina Hirvosen ohjaama Kiehumispiste ilmestyi 2017 ja Susanna Helken Armotonta menoa – hoivatyön lauluja 2022. Armotonta menoa on lauludokumentaari, joka kertoo hoivatyön kriisistä ja voitti DocPointin kotimaisen kilpasarjan sekä valittiin katsojien suosikiksi helmikuussa 2022.

Kurkistus repeämään

Kirjan artikkelit avaavat lukijoille, miten dokumentaarinen elokuva voi näyttää yhteiskunnallista todellisuuttamme ja siinä tapahtuvia muutoksia, kuten kirjan otsikkoonkin päätynyttä hyvinvointivaltion murenemista. Millaisin ehdoin ja keinoin dokumentaarinen elokuva tekee näkyväksi näkymätöntä ja mitä poliittisuus tai yhteiskunnallisuus merkitsee dokumentaarisessa elokuvassa?

Repeämän kuvissa risteää sulassa sovussa niin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita kuin tekijöiden puheenvuoroja – usein myös samoissa teksteissä. Kirjoittajina ovat niin tutkijat, elokuvantekijät kuin tutkija-tekijät. Susanna Helken lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet Jouko Aaltonen, Elina Hirvonen, Reetta Huhtanen, Heta Kaisto, Timo Korhonen, Hanna Kuusela ja Katja Lautamatti.

Susanna Helke on Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen professori. Hän on kansainvälisesti palkittu elokuvaohjaaja (Armotonta menoa – hoivatyön lauluja, 2022; American Vagabond, 2013; Playground, 2010; Pitkin tietä pieni lapsi, 2005; Joutilaat, 2001; Valkoinen taivas, 1998; Synti, 1996) ja teoreetikko, jonka tutkimus asettuu dokumentaarisen elokuvan teorian ja käytännön risteyskohtaan. Helke johtaa Aalto-yliopiston Critical Cinema Lab -tutkimusryhmää.

Essi Viitanen on taiteellisen tutkimuksen erityisasiantuntija Aalto-yliopistossa. Hän on väitellyt tohtoriksi University College Londonissa elokuvatutkimuksen alalta ja luennoinut elokuva- ja kulttuuritutkimuksesta University College Londonissa, University of Greenwichissä ja Helsingin yliopistossa sekä työskennellyt yliopistokustantamoissa Suomessa ja Britanniassa.

Repeämän kuvat on saatavilla verkkokaupassa ja Aalto University Shopissa.

Kuvat: Anne Kinnunen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.