Repeämän kuvat tuo näkymätöntä näkyväksi

Susanna Helken ja Essi Viitasen toimittama Repeämän kuvat – dokumentaarinen elokuva ja hyvinvointivaltion murtumia etsii taiteellisen ja tekijälähtöisen tutkimuksen näkökulmasta vastausta yllä olevaan kysymykseen. Elokuvantekijöiden ja tutkijoiden kymmenen artikkelin kautta kirja pohtii laajemmin, millaisin ehdoin dokumentaarinen elokuva on yhteiskunnallista tai poliittista. Kirja kiinnostaa laajasti yhteiskunnasta, politiikasta, hyvinvointivaltiosta, tekijälähtöisestä tutkimuksesta ja dokumentaarisesta elokuvasta innostuneita lukijoita.
Kirja julkaistiin 29.1.2022, jolloin Rosebudin Sivullisessa kirjan teemoista olivat keskustelemassa Susanna Helke, Essi Viitanen, Jouko Aaltonen ja Timo Korhonen. Katso keskustelu Sivullinen Stagen Youtube-kanavalta.
Murtumien äärellä
Kirjan alkusysäys oli siinä, että Helkeä oli pitkään kiinnostanut, kuinka hyvinvointivaltion eetos tuntui murenevan. Hyvinvointivaltio on kyllä vielä olemassa, mutta samalla se tuntuu rapistuvan. Keskustelut aiheesta muiden kanssa laajensivat kysymyksen lopulta tutkimushankkeeksi. Repeämän kuvat onkin syntynyt osana Koneen säätiön rahoittamaa Sovun ja repeämän kuvat -hanketta.
Hanke oli tekijälähtöinen ja käytti taiteellisen tutkimuksen prosessia, joten kysymykseen vastattiin myös dokumenttielokuvilla: Elina Hirvosen ohjaama Kiehumispiste ilmestyi 2017 ja Susanna Helken Armotonta menoa – hoivatyön lauluja 2022. Armotonta menoa on lauludokumentaari, joka kertoo hoivatyön kriisistä ja voitti DocPointin kotimaisen kilpasarjan sekä valittiin katsojien suosikiksi helmikuussa 2022.
Kurkistus repeämään
Kirjan artikkelit avaavat lukijoille, miten dokumentaarinen elokuva voi näyttää yhteiskunnallista todellisuuttamme ja siinä tapahtuvia muutoksia, kuten kirjan otsikkoonkin päätynyttä hyvinvointivaltion murenemista. Millaisin ehdoin ja keinoin dokumentaarinen elokuva tekee näkyväksi näkymätöntä ja mitä poliittisuus tai yhteiskunnallisuus merkitsee dokumentaarisessa elokuvassa?
Repeämän kuvissa risteää sulassa sovussa niin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita kuin tekijöiden puheenvuoroja – usein myös samoissa teksteissä. Kirjoittajina ovat niin tutkijat, elokuvantekijät kuin tutkija-tekijät. Susanna Helken lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet Jouko Aaltonen, Elina Hirvonen, Reetta Huhtanen, Heta Kaisto, Timo Korhonen, Hanna Kuusela ja Katja Lautamatti.
Susanna Helke on Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen professori. Hän on kansainvälisesti palkittu elokuvaohjaaja (Armotonta menoa – hoivatyön lauluja, 2022; American Vagabond, 2013; Playground, 2010; Pitkin tietä pieni lapsi, 2005; Joutilaat, 2001; Valkoinen taivas, 1998; Synti, 1996) ja teoreetikko, jonka tutkimus asettuu dokumentaarisen elokuvan teorian ja käytännön risteyskohtaan. Helke johtaa Aalto-yliopiston Critical Cinema Lab -tutkimusryhmää.
Essi Viitanen on taiteellisen tutkimuksen erityisasiantuntija Aalto-yliopistossa. Hän on väitellyt tohtoriksi University College Londonissa elokuvatutkimuksen alalta ja luennoinut elokuva- ja kulttuuritutkimuksesta University College Londonissa, University of Greenwichissä ja Helsingin yliopistossa sekä työskennellyt yliopistokustantamoissa Suomessa ja Britanniassa.
Repeämän kuvat on saatavilla verkkokaupassa ja Aalto University Shopissa.
Kuvat: Anne Kinnunen
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia

Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin ja nykymuotoilun opiskelijatiimi voitti Habitare-suunnittelukilpailun 2023
Habitare-suunnittelukilpailu on tarkoitettu taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoille Suomessa. Tämän vuoden teemana kilpailussa oli ”Yhteisöllisyyden työkalut”. Teeman tarkoituksena oli rohkaista kilpailijoita muotoilemaan ja toteuttamaan uudenlaisia tapoja edistää yhdessäoloa ja vuorovaikutusta ihmisen mittakaavassa tai laajemminkin
Äänikirjoja voidaan nykyään luoda tekoälyn avulla
Tuotantotalouden laitos on julkaissut ensimmäisen tekoälyyn perustuvan äänikirjansa.Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita.