Professori Riitta Kosonen nimitetty yhteen Horisontti 2020 -ohjelman neuvottelukunnista

Kauppakorkeakoulun professori, CEMAT-tutkimuskeskuksen johtaja Riitta Kosonen nimitettiin yhteen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman neuvottelukunnista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hän aloitti työnsä maaliskuussa. Neuvottelukunnan tehtävä on ehdottaa prioriteetteja aiheiksi, joita ohjelma rahoittaa.

Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Horisontti 2020 koostuu kolmesta osa-alueesta: huipputason tiede (rahoitus 24,4 miljardia), teollisuuden johtoasema (17 mrd) ja yhteiskunnalliset haasteet (29,7 mrd).

Työlistalla muun muassa hyvinvointi, energia, ympäristö, turvallisuus, väestömuutokset ja liikenne

Riitta Kosonen nimitettiin rahoitukseltaan suurimpaan neuvottelukuntaan, joka käsittelee erilaisia yhteiskunnallisia haasteita kuten hyvinvointia, väestöllisiä muutoksia, elintarviketurvallisuutta, älykästä liikennettä, tehokasta energiaa, ympäristöä, turvallisuutta ja kestävän kehityksen yhteiskuntia.

- Tällä hetkellä neuvottelukunnassa kehitetään prioriteetteja vuosien 2016-17 työohjelmaa varten. Tavoitteena on ehdottaa prioriteetteja, joihin suunnattu rahoitus poikii innovaatioita kuuden vuoden aikana, toteaa Kosonen.

 - Olen mukana Social Challenge 6 -neuvottelukunnassa, jonka nimi on Europe in a changing world, - Inclusive, Innovative and Reflective Societies. Siinä etsitään ratkaisuja sallivien, innovatiivisten ja reflektoivien eurooppalaisten yhteisöjen tukemiseen uusien muutosten ja lisääntyvän globaalin riippuvuuden aikana.

Neuvottelukunnissa kattava ja monipuolinen kirjo Eurooppaa

Neuvottelukuntaan kuuluu 25 jäsentä, jotka valittiin 15.000 ehdokkaan joukosta. Jäsenet edustavat kaikkia Euroopan valtioita ja eri aloja kuten arkkitehtuuria, taloustiedettä ja arkeologiaa. Siten näkemysten kirjo on moninainen ja aiheita lähestytään poikkitieteellisistä näkökulmista.

- Jo parin kuukauden jäsenyyden jälkeen voin sanoa, että työ on kaikista virkistävin ja palkitsevin koko tutkimusurallani, toteaa Kosonen.

- Neuvottelukunnassa voin hyödyntää tieteellistä ja henkilökohtaista osaamistani. Koska olen tutkinut lähes 30 vuotta Venäjän liiketoimintaa, panokseni liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ja kehittyviin markkinoihin. Niiden rooli kasvaa jatkuvasti maailmantaloudessa.

Monitieteellisyys ja innovatiivinen tutkimus yhdistyvät

Horisontti 2020 -ohjelma yhdistää tutkimuksen innovointiin, mukaan lukien markkinoiden ja loppukäyttäjien näkökulma. Ohjelma painottuu erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka liittyvät terveyteen, ympäristöön, energiaan ja liikenteeseen.

- Ohjelma korostaa monitieteellistä lähestymistapaa, merkityksellisiä tutkimusaiheita sekä läheistä yhteistyötä tutkimuksen ja päätöksentekijöiden välillä. Viidentoista vuoden kokemukseni CEMAT:n johtajana antaa vahvan näkemyksen työhöni neuvottelukunnassa.

Lisätietoja: Professori, CEMAT:n johtaja Riitta Kosonen, [email protected]

Horisontti 2020 -ohjelma

Ohjelma perustuu vuonna 2012 julkistettuun Eurooppa 2020 -strategiaan, jossa nimettiin tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet. Haasteita ovat mm. sosiaalinen muutos, globalisaatio, resurssi- ja ympäristökysymykset. Näihin yhteisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä hankkeita.

Horisontti 2020 -ohjelma rahoittaa eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014--2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan myös tutkijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä ja infrastruktuurien kehittämistä. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.

Ohjelmaan voi osallistua yliopisto, korkeakoulu, tutkimuslaitos, yritys, yksittäinen tutkija tai jokin muu tutkimusta tekevä tai hyödyntävä organisaatio, kuten liitto tai kaupunki. Ohjelmassa rahoitetaan pääosin kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia tutkimus- ja innovointihankkeita, mutta myös yksittäisten tutkijoiden tutkimusideoita. Suomen Akatemia ja Tekes ovat ohjelman kansallisia yhteysorganisaatioita Suomessa.