Poliitikot eivät helposti käännä takkiaan
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Riikka Savolainen selvitti poliittisen taloustieteen väitöskirjassaan, vaikuttaako aikaisempi kokemus kunnanvaltuutettuna toimimisesta poliitikkojen vaaliohjelmissaan esittämiin käsityksiin sopivasta tulonjaosta tai julkisen sektorin optimaalisesta koosta.
Aineistonaan hänellä oli ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamat vastaukset vuosien 2008 ja 2012 kunnallisvaaleista. Vaalien välinen ajanjakso on erityisen mielenkiintoinen siksi, että neljän vuoden aikana kuntien toimintaympäristö muuttui nopeasti työttömyyden kasvun vuoksi. Koska suurin osa kuntien verotuloista tulee tuloveroista, työllisyydellä on iso merkitys kuntien talouden tasapainolle.
– Tutkimuksessani selvisi, että kunnanvaltuutettuna toimiminen ei vaikuta poliitikkojen vaaliohjelmiin seuraavissa vaaleissa. Vaaliohjelmat eivät muuttuneet niissäkään kunnissa, joissa kunnan taloustilanne oli heikentynyt vaaleja edeltävän valtuustokauden aikana. Tämä oli yllättävä tulos, koska hypoteesini oli, että ensikäden kosketus toimintaympäristön heikentymiseen saisi poliitikot kannattamaan säästöjä, Riikka Savolainen kertoo.
Väitöstilaisuus
Riikka Savolaisen tohtorinväitöskirja Essays on Empirical Political Economics tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa (Runeberginkatu 22–24, 3. krs.), maanantaina 21. joulukuuta 2015 klo 12.00.
Opponenttina toimii professori Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juuso Välimäki.
Lisätietoja:
Riikka Savolainen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.