Pois siiloista ja kohti kiertotaloutta
Monet teollisuuden tuotteet tai osa niissä olevista materiaaleista päätyvät elinkaarensa päätteeksi kaatopaikoille, koska niiden uusiokäyttöön tai kierrätykseen ei ole luotu tehokkaita tapoja eikä suunnitteluvaiheissa ole kiinnitetty asiaan huomiota. Vieraileva tutkija Nani Pajunen Kemian tekniikan korkeakoulusta on nostanut tämän epäkohdan esiin jo väitöstyössään ja nyt työskennellessään kiertotalouden johtavana asiantuntijana Sitrassa.
”Suomi on kansainvälisesti edelläkävijä kiertotaloudessa, mutta käytännön tasolla olemme kaukana ihannetilanteesta, ja paljon on vielä tekemistä kiertotalouden edistämisessä. Tuotteiden elinkaariajattelu ei ole kovin kehittynyttä. Vaikka kansallisella ja EU:n tasolla lainsäädäntö on hyvää, meiltä puuttuvat käytännön ohjeet ja suuntaviivat siitä, miten kiertotalouden periaatteita jalkautetaan teollisuuden operatiiviseen toimintaan.”
Pajunen halusi lähestyä aihetta laajemmin kuin vain oman tieteenalansa näkökulmasta ja kutsui mukaan taiteen tohtori, kuvanveistäjä Riikka Mäkikoskelan. Syntyi yhteinen projekti Pois siiloista!, jonka tavoitteena on löytää innovatiivisia ajattelu- ja toimintatapoja kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseen.
”Projektissa yhdistyvät insinööritieteen, taiteen ja ympäristöjohtamisen näkökulmat. Lisäämme insinööritieteiden lineaariseen ajattelutapaan taiteellisen työskentelyn sekä syklisen ajattelun”, sanoo Mäkikoskela, joka työskentelee vierailevana tutkijana Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.
Kehityskohteena seinäpaneelit
Projektin tutkimuskohteeksi valikoitui rakennusteollisuuden sandwich-paneeli ja yhteistyökumppaniksi Ruukki Construction Oy, jonka kanssa Pajunen työskenteli keväällä 2015 Fimecc Oy:n rahoittamassa tutkimushankkeessa.
Sandwich-paneeli on yksi niistä rakennusteollisuuden tuotteista, joita ei nykyisellään voi käyttää uudelleen tuotteena. Se on teräksestä ja mineraalivillasta koostuva seinäpaneeli, josta valmistetaan suuria seinäelementtejä tai kokonaisia halleja.
Paneelin käyttöikä on pitkä, mutta siitä valmistettujen rakennusten, kuten tilapäisten varastojen ja hallien, käyttöikä saattaa olla tätä aikaa lyhyempi. Vaikka itse tuotteella olisi käyttöikää jäljellä, se muuttuu nykyisen ohjeistuksen mukaan rakennuksen purkutilanteessa jätteeksi. Tämän jälkeen sitä ei ole lupa käyttää uudelleen rakennuksissa. Pois siiloista! -hankkeen tavoitteena on tuoda tämä näkökulma esille. Suurempana tavoitteena on pidentää tuotteiden käyttöikää ja kierrätettävyyttä.
Monialaista työskentelyä
Tutkimushankkeen ensimmäisen työpajan teemana olivat kiertotalouden haasteet tuotannossa ja alihankintaketjuissa. Työpaja toteutettiin perinteisesti kokoustamalla. Toiseen työpajaan Pajunen ja Mäkikoskela kokosivat monialaisen työryhmän, joka tarkasteli sandwich-paneelia tuotekehityksen näkökulmasta.
Kolmannessa työpajassa kehitettiin tuotetta ja sen materiaaleja konkreettisesti taiteen keinoin upcycling-periaatteella. Tällä tarkoitetaan tuotteen muuntamista muotoon, jolla on aivan uusi käyttötarkoitus. Osallistujat työstivät paneeleita käsin, työkaluin ja konein sekä etsivät ratkaisuja siihen, mitä jo kerran käytetyillä paneeleilla voitaisiin tulevaisuudessa tehdä.
Työpajoihin osallistui viitisentoista henkeä eri aloilta. Kolmannessa työpajassa oli esimerkiksi mukana opiskelijoiden, insinöörien ja taiteilijoiden lisäksi lentomekaanikko, sairaanhoitaja ja veturinkuljettaja. Myös Ruukki Oy:n edustajia oli mukana kaikissa työpajoissa.
Ideat esillä näyttelyssä
Tutkijat kiittävät kolmannen työpajan luovaa ja leikittelevää lähestymistapaa, joka aktivoi osallistujia.
”Aiemmissa työpajoissa meidän piti käyttää enemmän aikaa perusteluihin ja osallistujien motivoimiseen mutta nyt ei mennyt kauaa, kun kaikki alkoivat luonnostella ideoita ja työstää materiaalia kolmiulotteisesti tai maalaamalla tai piirtämällä.”
Tuloksena syntyi muun muassa viherseinä, linnunpönttö ja erilaisia materiaaliteknisiä kokeiluja. Työpajan tuotokset koottiin näyttelyksi, joka on esillä Mediakeskus Lumeessa.
”Koska työpaja oli vain yhden päivän mittainen, tuotokset eivät ole kovin viimeisteltyjä. Mutta sitäkin enemmän ne viestivät ideoiden moninaisesta kirjosta ja tuotteen mahdollisuuksista”, sanoo Mäkikoskela, joka työskentelee myös kuvataideopettajana. Hänen mielestään vastaavaa lähestymistapaa kestävän kehityksen ja kiertotalouden aiheisiin voisi hyödyntää kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.
Pois siiloista -teema toteutui tutkijoiden mukaan erinomaisesti. Niin he itse kuin työpajojen osallistujatkin havahtuivat siihen, että tutkimus on aina myös luovaa työtä ja että parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä. Tätä periaatetta voitaisiin soveltaa laajemminkin.
”Kun tavoitteena on materiaalikierron lisääminen, teollisuuden sivuainevirtojen vähentäminen sekä tuotteiden elinkaarien pidentäminen, ratkaisun avain on systeeminen ajattelu”, toteaa Nani Pajunen.
”Kestävä kehitys ja kiertotalous on otettava huomioon yhteiskunnan kaikilla tasolla.”
Näyttely Pois siiloista! on esillä Mediakeskus Lumeen galleriassa (Hämeentie 135 C, Helsinki) 12.4.2017 saakka.
Henkilökuva yllä: Tutkijat Nani Pajunen (vasemmalla) ja Riikka Mäkikoskela näyttelyssä Tatu Vuorion työn äärellä. Vuorio pohti, miten sandwich-paneelin metallia voitaisiin jatkokäyttää ilman materiaali- tai tuotelisäyksiä. Hän haki muotoa, joka kannattelisi itse itseään. Syntynyt muoto antaa mahdollisuuden esimerkiksi suojaan, kuten bussipysäkkiin tai puutarhamajaan. Siinä voi nähdä myös modernin puutarhatontun. Kuva: Markku Heino.
Kuva näyttelytöistä: Edessä Denise Zieglerin materiaalikokeilu. Hän työsti paneelin lego-palikkamaisia mahdollisuuksia ja kokeili, miten palat pysyisivät yhdessä tai niitä voitaisiin liittää toisiinsa. Seuraavana oikealla on Jari Koskisen työstämä viherseinä. Hän pohti, voisiko paneelin villaeristeessä olla valmiiksi kasvualusta tai jopa siemenet. Kolmantena oikealla on Tatu Vuorion akustinen ja visuaalinen sisäseinäpaneeli. Villaeriste ei sinänsä ole visuaalisesti kiinnostavaa tai miellyttävää, mutta levyssä voisi olla myös uniikkeja, maalauksellisia piirteitä. Neljäntenä kuvassa on monialaisen työryhmän tekemä linnunpönttö, jossa materiaaliin on lisätty ainoastaan metalliset pop-niitit. Villaeristettä poistamalla pönttöön saadaan sopivat kulmat. Siinä on tehokas eristys, joten pönttö sopii pohjoisiin olosuhteisiin. Kuva: Riikka Mäkikoskela.