PlastLIFE edistää muovien kestävää kiertotaloutta
Aalto-yliopiston rooli projektissa on tarjota tutkimukseen perustuvia keinoja kiertotalouden tiivistämiseen ja tutkii mm. innovoinnin haasteita, jotka hidastavat kestävyysmurroksen etenemistä. Aalto-yliopistolla on projektissa erityinen rooli ekosysteemisen liiketoiminnan edistämisessä. Tähän tarkoitukseen kehitetään työkalupakki, joka auttaa alan yrityksiä löytämään yhteistyöhön perustuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden eduksi.
Projektin monimuotoinen toimijajoukko kehittää yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) vetämänä keinoja
- muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi,
- muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi,
- fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi ja kierrätysmuovien hyödyntämiseksi sekä
- muovijätteen sisältämien haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi.
PlastLIFE on mukana toteuttamassa Suomen kansallista ohjelmaa Muovitiekarttaa, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Seitsenvuotinen hanke käynnistyi joulukuussa 2022 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun saakka. Se kuuluu EU:n LIFE-ohjelmaan ja on kokonaisbudjetiltaan noin 20 miljoonaa euroa.
Lisätietoja PlastLIFE-hankkeesta
- Lisätietoa ohjelman verkkosivuilta
- Seuraa somessa: #plastlife
- Lisätietoja Aalto-yliopiston roolista PlastLIFE-hankkeessa antaa tutkijatohtori Esko Hakanen
Lue lisää uutisia
Tommy Lindgren: “Arkkitehtuurin työkalut eivät ole neutraaleja – ne vaikuttavat siihen, mitä lopulta rakennetaan”
Arkkitehti Tommy Lindgren tarkastelee väitöskirjassaan, miten piirustukset ja muut suunnittelun visuaaliset välineet ohjaavat rakennetun ympäristön kehittämistä.
Aalto-yliopistolle erinomaiset tulokset kansallisessa avoimen tieteen seurannassa
Aalto-yliopisto saavutti korkeimman 5-tason kansallisessa avoimen tieteen seurannassa. Kokonaisarvosanan nousua siivitti avoimen oppimisen kehitys.
Näin Suomesta tuli kvanttialan edelläkävijä
Pitkäjänteinen panostus kvanttitieteen ja -teknologian perustutkimukseen on tehnyt Suomesta kokoaan suuremman pelurin alalla, joka on kriittinen myös EU:n teknologisen omavaraisuuden kannalta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa koko kvanttialan arvoketju on omissa käsissä.