Uutiset

Pitchaus-kilpailun pääpalkinto uudenlaiselle neulanäytteenotolle: innovaatio parantaa syöpädiagnoosin luotettavuutta

Uusi näyteenotto- eli biopsialaite on pienikokoinen ja se hyödyntää ultraääntä. Uusi innovaatio parantaa neulanäytteen onnistumisen todennäköisyyttä.
AdvaNeedle team

Oikea diagnoosi on tärkeä ensimmäinen askel syövän hoidossa. Biopsia eli neulalla otettava koepala tai solunäyte on rutiininomaisesti käytetty näytteenottomenetelmä pehmytkudoksen tai solujen diagnosointiin. Useimmissa syöpätapauksissa hyödynnetään neulanäytettä diagnoosissa ja hoidon suunnittelussa.

Aalto-yliopiston hankkeessa kehitetään uudenlaista biopsialaitetta, joka pyrkii ratkaisemaan nykyisten paksu- ja ohutneulanäytteiden haasteita vähentämällä esimerkiksi potilaan kipua ja näytteenoton uusimisia. Nyt merkittävä määrä näytteenottoja epäonnistuu, koska näytteenotossa ei onnistuta keräämään riittävää määrää soluja, tai näytteenottoon liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä. 

Kuvantamismenetelmän avulla neula ohjataan oikeaan kohtaan kudosnäytteen ottamiseksi. Uusi menetelmä myös parantaa näytteen ottamista tarkasti oikeasta kohdasta. Menetelmän avulla neulanäytettä ei jouduta tekemään uudestaan, eikä potilas joudu jäämään näytteenoton aiheuttamien vammojen vuoksi sairaalaan. Laite hyödyntää ultraääniteknologiaa.

Uusi neulanäyte voitti Health Design 2019 –tapahtumassa tutkimuksesta vaikuttavuutta –pitchaus-kilpailun pääpalkinnon, jonka lahjoitti Instrumentariumin tiedesäätiö. 

”Uudenlainen biopsialaite on yksinkertainen, patterikäyttöinen ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Laite hyödyntää olemassa olevia työtapoja, joten lääkäreiden on myös helppoa ottaa se käyttöön”, kertoo hankkeen kaupallistamista johtava Jouni Rantanen.

”Lähdimme keksinnössä liikkeelle uuden sukupolven ultraääniteknologiasta, joka mahdollistaa laitteiden pienentämisen. Kliinisessä käytössä on tärkeää, että laitteet ovat käytännöllisiä ja helppoja käyttää”, sanoo professori Heikki Nieminen.

AdvaNeedle-tiimiin kuuluvat MEDUSA-tutkimusryhmää (Medical Ultrasonics Laboratory) johtava professori Heikki Nieminen, projektin kaupallistamisesta vastaava Jouni Rantanen, neulan kehitystyön asiantuntija Saif Bunni, laitteen kehitystyöstä vastaava Yohann Le Bourlout, menetelmän testaukseen keskittynyt Emanuele Perra sekä neuvonantajana dosentti Gösta Ehnholm, joka tekee tällä hetkellä myös Harvardin yliopiston kanssa yhteistyötä ultraäänen kehittämisessä. Ryhmään kuuluvat lisäksi Anu Airaksinen ja vuoden 2020 alusta myös Nicholas Hayward

Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa. WHO:n mukaan maailmassa havaitaan vuosittain noin 18 miljoonaa uutta syöpätapausta ja määrän arvioidaan kasvavan 24 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Keskimääräinen riski sairastua syöpään jossain vaiheessa elämänsä aikana on noin 38%. 

Lisätietoa:

Health Design 2019

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.