Uutiset

Pitchaus-kilpailun pääpalkinto uudenlaiselle neulanäytteenotolle: innovaatio parantaa syöpädiagnoosin luotettavuutta

Uusi näyteenotto- eli biopsialaite on pienikokoinen ja se hyödyntää ultraääntä. Uusi innovaatio parantaa neulanäytteen onnistumisen todennäköisyyttä.
AdvaNeedle team

Oikea diagnoosi on tärkeä ensimmäinen askel syövän hoidossa. Biopsia eli neulalla otettava koepala tai solunäyte on rutiininomaisesti käytetty näytteenottomenetelmä pehmytkudoksen tai solujen diagnosointiin. Useimmissa syöpätapauksissa hyödynnetään neulanäytettä diagnoosissa ja hoidon suunnittelussa.

Aalto-yliopiston hankkeessa kehitetään uudenlaista biopsialaitetta, joka pyrkii ratkaisemaan nykyisten paksu- ja ohutneulanäytteiden haasteita vähentämällä esimerkiksi potilaan kipua ja näytteenoton uusimisia. Nyt merkittävä määrä näytteenottoja epäonnistuu, koska näytteenotossa ei onnistuta keräämään riittävää määrää soluja, tai näytteenottoon liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä. 

Kuvantamismenetelmän avulla neula ohjataan oikeaan kohtaan kudosnäytteen ottamiseksi. Uusi menetelmä myös parantaa näytteen ottamista tarkasti oikeasta kohdasta. Menetelmän avulla neulanäytettä ei jouduta tekemään uudestaan, eikä potilas joudu jäämään näytteenoton aiheuttamien vammojen vuoksi sairaalaan. Laite hyödyntää ultraääniteknologiaa.

Uusi neulanäyte voitti Health Design 2019 –tapahtumassa tutkimuksesta vaikuttavuutta –pitchaus-kilpailun pääpalkinnon, jonka lahjoitti Instrumentariumin tiedesäätiö. 

”Uudenlainen biopsialaite on yksinkertainen, patterikäyttöinen ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Laite hyödyntää olemassa olevia työtapoja, joten lääkäreiden on myös helppoa ottaa se käyttöön”, kertoo hankkeen kaupallistamista johtava Jouni Rantanen.

”Lähdimme keksinnössä liikkeelle uuden sukupolven ultraääniteknologiasta, joka mahdollistaa laitteiden pienentämisen. Kliinisessä käytössä on tärkeää, että laitteet ovat käytännöllisiä ja helppoja käyttää”, sanoo professori Heikki Nieminen.

AdvaNeedle-tiimiin kuuluvat MEDUSA-tutkimusryhmää (Medical Ultrasonics Laboratory) johtava professori Heikki Nieminen, projektin kaupallistamisesta vastaava Jouni Rantanen, neulan kehitystyön asiantuntija Saif Bunni, laitteen kehitystyöstä vastaava Yohann Le Bourlout, menetelmän testaukseen keskittynyt Emanuele Perra sekä neuvonantajana dosentti Gösta Ehnholm, joka tekee tällä hetkellä myös Harvardin yliopiston kanssa yhteistyötä ultraäänen kehittämisessä. Ryhmään kuuluvat lisäksi Anu Airaksinen ja vuoden 2020 alusta myös Nicholas Hayward

Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa. WHO:n mukaan maailmassa havaitaan vuosittain noin 18 miljoonaa uutta syöpätapausta ja määrän arvioidaan kasvavan 24 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Keskimääräinen riski sairastua syöpään jossain vaiheessa elämänsä aikana on noin 38%. 

Lisätietoa:

Health Design 2019

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

juoksijoita rantaraitilla
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittautuminen avautuu 4.3. Aalto Walk & Run -liikuntatapahtumaan 21.9.2024

Tule mukaan koko Aalto-yhteisölle ilmaiseen liikuntatapahtumaan!
Cone Calorimeter Testing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita

Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.
Kuvassa näkyy ruokalista, johon eri aterioiden CO2-päästöt on merkitty värikoodilla ja euromääräisrellä hinnalla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Hiilijalanjäljen merkitseminen vaikuttaa joukkoruokailijoiden valintoihin – myös merkitsemistavalla on väliä

Saksassa toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että opiskelijaravintolan asiakkaat valitsivat vähäpäästöisempiä aterioita, kun heille kerrottiin eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki. Vaikutus oli suurin, kun hiilijalanjälki kerrottiin liikennevalo-värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmänä. Tutkijan mukaan asia kannattaisi huomioida myös Suomessa, missä joukkoruokailu on erityisen suosittua.