Opiskelijoilla tiedossa kiireinen kesä

Viiden vuoden urakka on loppusuoralla. Suomen historian ensimmäinen satelliitti laukaistaan avaruuteen loppuvuodesta.

– Kun vuonna 2010 aloitimme opiskelijoiden ideasta suunnittelemaan nanosatelliittia, asia oli kaikille täysin uutta ja projekti sisälsi paljon kysymyksiä. Kovalla innolla on menty eteenpäin. Hienointa on ollut huomata, että lopulta alkusuunnitelmista ei juurikaan ole poikettu ja nykyinen toteutus on lähes samanlainen kuin alussa suunniteltiin, projektin vastuullinen johtaja, professori Jaan Praks kertoo.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa ja se on tuottanut kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä muutamia tiedejulkaisuja. Falcon 9 -raketti laukaistaan loppuvuodesta noin 600 km korkeudella olevalle kiertoradalle. Raketissa on mukana Aalto-1 lisäksi myös useita muita pieniä nanosatelliitteja.

– Laukaisun jälkeen meillä on vielä edessä kahden vuoden työ, muistuttaa systeemi-insinööri ja tohtorikoulutettava Antti Kestilä.

Kuvassa Aalto-1 rakentajia: professori Jaan Praks (vas.), Henrik Forstén, Antti Kestilä, Antti Näsilä VTT:ltä, Tuomas Tikka, Sami Nieminen, Mikko Lankinen ja Leo Nyman. 

Lentomallin rakentaminen alkamassa

Aalto-1 insinöörimalli, joka on tehty varta vasten testaamista varten, viettää parhaillaan suuren osan ajasta lämpökammiossa. Otaniemen laboratoriotiloissa sijaitsevassa lämpökammiossa testaan, miten eri osat kestävät suuria lämpötilan vaihteluita avaruudessa. Aalto-1 lentomallin eli lopullisen avaruuteen lähtevän mallin kokoaminen on alkamassa lähiviikkoina.

– Satelliitin lentomallin osat ovat olleet anodisoitavina eli osiin on laitettu pinnoitteet, jotta ne kestävät laukaisun ankarat olosuhteet. Ennen lopullista lentomallia, teemme vielä testikokoamisen insinöörimallille, jotta lopullisessa kaikki on niin kuin pitää, opiskelija Sami Nieminen kertoo.

Testauksessa on erityisesti antennijärjestelmä. Ilman antennien avaamisen onnistumista avaruudessa, yhteyttä satelliittiin on vaikea saada Otaniemessä sijaitsevalta maa-asemalta. Radiojärjestelmän kokoamisesta vastaava opiskelija Henrik Forstén kertoo, että kaksi radiotaajuutta ovat varattuja satelliitin kommunikaatioon ja ne on testattu ja todettu toimivaksi. Työtä vaatii vielä kommunikointiohjelmisto, joka kuuntelee radiota ja hallitsee esimerkiksi tiedostojen siirtoa. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden lisäksi päätietokoneen, radiot, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit.

– Itse radiojärjestelmien rakentaminen ei ole ollut kovin vaikeaa, mutta tietokone on ollut haastava. Sitä, miten Linux-pohjainen päätietokoneemme toimii niin sanotusti raudan kanssa, ei opeteta missään yliopistossa vaan sen oppii ainoastaan tekemällä, Forstén toteaa.

Tärkeässä roolissa ovat myös moni muu opiskelijoilla työn alla oleva järjestelmä kuten sähkövirtajärjestelmä ja ohjelmistokehitys sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat suomalaissatelliitin tarvitseman sähkön.
    

Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Aalto-1 vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymittaria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.