Uutiset

OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa

Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun rakennus, sen vieressä oleva Kide-rakennus, sekä lipputangot ja puun oksa syksyisenä selkeänä päivänä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimushanketta johtaa rahoituksen professori Elias Rantapuska, joka tutkii sijoittajien päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä – ja puhuu samalla pitkäjänteisen sijoittamisen puolesta parhaana vaurastumisen keinona.

”Omassa tutkimuksessamme olemme havainneet muun muassa, että pankkiirien sukulaiset osallistuvat muita aktiivisemmin sijoittamiseen, ja myös sen, että paitsi pankkiirien taloudellinen osaaminen, myös heidän myyntiosaamisensa, on tärkeää. Tämäntyyppinen tieto on arvokasta, kun halutaan ymmärtää, millaisia vaikutuksia rahoitusneuvonnalla on, miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat sijoituspäätöksiin, tai miten talous- ja rahoitusosaamista saataisiin levitettyä entistä laajemmalle”, Rantapuska sanoo.

Toinen esimerkki tutkimushankkeen tuloksista on Juha Joenväärän ryhmän havainto vertaislaina-alustoista ja niiden toiminnasta, kun aluetta on kohdannut luonnonkatastrofi. Vertaislainaajat käyttäytyvät tällaisessa tilanteessa empaattisesti, ja ovat jopa valmiita luopumaan osasta korkotuloistaan auttaakseen luonnonkatastrofin kohdanneita yhteisöjä. Sen sijaan tavanomaiset pankit toimivat samassa tilanteessa päinvastoin ja perivät jopa tavallista korkeampia korkoja.

Tutkijoiden mukaan vertaislainaajille samanaikainen empatia ja voiton tavoittelu on mahdollista, koska vertaislaina-alustoilla lainapäätöksen tekee yksittäinen sijoittaja.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusryhmän lisäksi hankkeeseen kuuluvat professori Kari Heimosen johtama ryhmä Jyväskylän yliopistossa ja professori Sami Vähämaan johtama ryhmä Vaasan yliopistossa. Heimonen on ryhmineen selvittänyt sitä, millaisen uhkan varjopankit aiheuttavat rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tulos oli, että mahdollisesti jopa varsinaisia pankkeja suuremman ja että arvopaperivälittäjien rahoitusvarallisuuden muutoksilla voidaan ennustaa pankkikriisejä. Vähämaan ryhmästä on lähtöisin esimerkiksi tekoälyä hyödyntävän tutkimuksen havainto siitä, että jos pankinjohtaja on kaunis, hän myös tienaa enemmän.

Kolmivuotista tutkimushanketta rahoittaa OP Ryhmän Tutkimussäätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja Annukka Nikula on toivonut hankkeen lisäävän yliopistojen ja pankkien välistä yhteistyötä. Vuosina 2023–2025 hanke saa tutkimussäätiöltä vuosittain 400 000 euron suuruisen apurahan, yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Rantapuskan mukaan suomalaisessa taloustieteen ja rahoituksen tutkimuskentässä OP Ryhmän Tutkimussäätiön panostus on poikkeuksellisen korkea ja mahdollistaa uuden tutkijasukupolven kouluttamisen sekä monipuolisen ja korkealaatuisen akateemisen tutkimuksen tekemisen.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Magneettikuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa toinen henkilö kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta. Matti Ahlgren, Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.
Ilmakuva kaarevasta tiilikampusrakennuksesta, poluista, puista ja järvestä usvaisessa valossa
Nimitykset, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Etsimme uutta rehtoria

Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
työelämäprofessori Nando Malmelin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
Harvoja mäntyjä avoimella suolla kirkkaan taivaan alla, metsälinja taustalla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.