Ohjelmisto- ja palvelukehitystä opiskelemalla oppii aidosti hyödyllisiä taitoja

Kun Nikolai Denissov valmistui lukiosta kotimaassaan Virossa, hän oli varma kahdesta asiasta: hän ei lähtisi opiskelemaan tekniikan alaa eikä mitään, mikä liittyisi fysiikkaan. Koulussa Denissov tykkäsi matematiikasta ja kemiasta ja yleisesti ottaen hänen arvosanansa olivat niin hyvät, että hän pystyi valitsemaan jatko-opiskelupaikkansa.

”Kun olin aivan pieni ja leikin legoilla, sanoin aina vanhemmilleni, että minusta tulee rakennusinsinööri – tai mitä kutsuisin nykyään mekaanisen puolen insinööriksi tai vastaavaksi – mutta kun koulu loppui, inhosin fysiikkaa niin paljon, että päätin opiskella taloustiedettä”, Denissov sanoo.

Hän suoritti MBA-tutkinnon. Työskenneltyään jonkin aikaa IT-alan konsultointiyrityksessä Venäjällä, hän kuitenkin huomasi, että haluaisi bisnesmaailman ymmärtämisen lisäksi saada paremman käsityksen IT-alan teknisestä puolesta.

Denissov päätti palata koulunpenkille ja opiskella sittenkin myös teknologia-alaa. Myös hänen kihlattunsa halusi opiskella lisää ja he päättivät muuttaa Suomeen. ”Joskus ihmiset sanovat, että täytyy poistua omalta mukavuusalueelta. Minä tiedän käytännössä, mitä se tarkoittaa ja millaisia haasteita matkalla kohtaa”, sanoo Denissov, joka on nyt asunut kolmessa eri maassa ja opiskellut neljässä eri korkeakoulussa.

Tärkeitä taitoja ja tasokasta opetusta

Denissov opiskelee tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa, ja hänen pääaineensa on Software and Service Engineering. Muutettuaan Suomeen hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon Metropolia-ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen hän päätti hakea maisteriohjelmaan Aallossa. ”Olen iloinen, että löysin tämän ohjelman. Se opettaa hyvin tärkeitä ja vaativalla tasolla olevia asioita.”

Software and Service Engineering -pääaineen tarkoituksena on, että opiskelijat omaksuvat taitoja, joita arvostetaan nykyaikaisissa työyhteisöissä. Opiskelijat oppivat suunnittelemaan, kehittämään ja hallitsemaan digitaalisia tuotteita ja palveluita. He oppivat myös ratkaisemaan monimutkaisia oikean elämän ongelmia huomioiden niin inhimilliset, yhteiskunnalliset kuin organisaatioon liittyvät tekijät. ”Ohjelma on todella hyvin strukturoitu. Siellä oppii käytännössä kaiken tarpeellisen ja opettajat ovat todella hyviä”, Denissov sanoo.

Hän huomauttaa, että monet tekniikan alan työpaikat vaativat muitakin taitoja kuin kykyä koodata. Tarpeen on esimerkiksi osata puhua asiakkaille, jotta ymmärtää, mitä asiakas todella haluaa. Denissovin nykyiset opinnot mahdollistavat sen, että hän voi yhdistää taustansa taloustieteen ja liiketalouden parissa syvään ymmärrykseen teknologiasta. ”Olen aika puhelias kaveri, joten olen kiinnostunut ketteristä menetelmistä ja Scrum-mestarina toimimisesta. Tein Scrum-mestarin töitä yhdessä aiemmassa työpaikassani ennen kuin aloitin opinnot Aallossa, joten tämä ohjelma oli minulle hyvin luonnollinen valinta.”

Suomessa voi yhdistää opiskelun, työnteon ja perhe-elämän

Denissov varttui aikuiseksi pienessä kaupungissa Koillis-Virossa. Hän pärjäsi hyvin koulussa ja osallistui säännöllisesti esimerkiksi STEM-alojen (science, technology, engineering, mathematics) olympialaisiin. Pienessä kotikaupungissa harrastusmahdollisuuksia oli rajallisesti, mutta Denissov soitti klarinettia ja saksofonia, mikä vei ison osan hänen ajastaan.

Pian Suomeen muuton jälkeen Denissov ja hänen kihlattunsa, josta oli nyt tullut vaimo, päättivät jäädä maahan pysyvästi. Suomi on lähellä Viroa niin maantieteellisesti, kulttuurisesti kuin kielellisesti, mutta Denissovin mukaan oleellisia erojakin on. ”Suomi on rauhallisin niistä kolmesta maasta, joissa olen asunut. Jokaisessa paikassa on omat haasteensa, mutta täällä on turvallista – niin turvallista, että päätimme jopa saada täällä lapsen.”

Jopa opiskelun, perhe-elämän ja kokopäivätyön yhdistelmä on Suomessa mahdollinen, hän sanoo. ”Se on hieman haastavaa, mutta kaikissa työpaikoissani työnantajani ovat olleet todella ymmärtäväisiä ja koko järjestelmä vanhempainvapaineen ja päiväkoteineen on mahtava. Olen pystynyt viettämään paljon onnellista aikaa lapseni kanssa."

Denissovin toiveissa on valmistua diplomi-insinööriksi vuoden 2020 loppuun mennessä ja löytää työ, joka yhdistää teknologian opetusalaan. ”Ottaen huomioon viimeaikaiset kehitykset, koronavirustilanteen ja opetuksessa tapahtuneen paradigmamuutoksen verkko-opetusta tullaan painottamaan enemmän. Uskon, että tällä alalla on hyvin valoisa tulevaisuus.”

Miten omat opintosi sujuivat, kun koronavirustilanne sulki koulut ja yliopistot? ”Ne kurssit, jotka suoritin, eivät juuri muuttuneet. Monet kursseistamme sisältävät ryhmätöitä, joten olisimme luultavasti olleet tiiminä tehokkaampia, jos olisimme istuneet yhdessä samassa paikassa. Yleisesti ottaen en kuitenkaan ajattele, että tilanne olisi juuri vaikuttanut opintoihin.”