Uutiset

Neljä vuotta ja paljon kyyneliä – kolme osaajaa kertoo, miten he onnistuivat muutoksen tekemisessä

Monen yrittäjän ja tutkijan päämäärä syntyy havainnosta, että jotain täytyy tehdä toisin. Muutos voi olla uusi tuote tai materiaali, tai se voi olla uusi tapa toimia. Muutoksen tekeminen ei aina ole helppoa ja vaatii epävarmuuden sietämistä, sanovat professori Michael Hummel sekä yrittäjät Annu Nieminen ja Richard Nordström.
Piirroskuvitus Aalto University Magazinen kansista. Kuvassa on kaksi ihmishahmoa kävelemässä, taustalla erilaisia ympäristöjä mm. kaupunki, metsä, vuoristo. Kuvittaja: Satu Kettunen.
Kuvitus: Satu Kettunen

Professori Michael Hummel työskentelee kestävämmän tekstiiliteollisuuden eteen. Yritysten nettovaikutuksia mittaavan Uprightin toimitusjohtaja Annu Nieminen tavoittelee maailmaa, jossa yritykset käyttävät resurssejaan hyvään, eivät turhaan tai haitalliseen. Helppy-yrityksen perustanut Richard Nordström haluaa järjestää ikäihmisten palvelut niin, että omaisen taakka helpottuu. Näiden muutoksentekijöiden arjessa epävarmuutta lievittävät kirkas päämäärä, kollegoiden tuki ja kyky suunnata huomio tekemiseen, pois itsestä.

Tekstiiliteollisuus tarvitsee uusia materiaaleja

Professori Michael Hummelin ala, biopolymeerikemia, voi kuulostaa maallikolle vieraalta. Hummelin tutkimusryhmän työ on kuitenkin näyttäytynyt konkreettisena esimerkiksi Linnan juhlissa 2018, joissa tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio oli pukeutunut koivusta valmistettuun iltapukuun.

Hummel on kehittänyt biopohjaisia tekstiilikuituja ja johtaa nyt uutta Bioinnovaatiokeskusta, jonka Aalto-yliopisto perusti Jane ja Aatos Erkon säätiön yli 10 miljoonan euron tuella. Keskus edistää bioinnovaatioiden kehitystä ja keskittyy tekstiilikuituihin sekä pakkausmateriaaleihin, joiden kehittämiseen Aallossa on paljon osaamista.

Itävallan Innsbruckista kotoisin oleva Hummel uppoutui kemiaan jo lukioaikoina.

”Minulla oli hyvä kemian opettaja, joka todella ymmärsi, miten oppilaiden innostus sytytetään.”

Hän tuli Suomeen 12 vuotta sitten tutkijatohtorin paikan perässä ja kuvitteli viettävänsä täällä vuoden. Kiinnostava projekti kuitenkin vei mukanaan.

Tuolloin Suomen hiipuvalle metsäteollisuudelle etsittiin uutta suuntaa biotaloudesta yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Yhdessä hankkeista kehitettiin selluloosasta tekstiilikuitua. Professori Herbert Sixtan  johtamasta projektista syntyi sittemmin Ioncell-nimellä tunnettu ekologinen ja kestävä kuitu.

”Neljä vuotta ja paljon kyyneliä”, Hummel kuvaa. Pelkästään tutkimuslaitteiston kehittämiseen meni kaksi vuotta, ja toiset kaksi vuotta läpimurtoon.

”Hyvin tärkeää oli se, että työskentelin motivoituneessa tiimissä ja että professori Sixtalla oli selkeä visio ja päämäärä mutta myös kärsivällisyyttä ja luottamusta. Pienessä tiimissä innostimme toisiamme luomalla hyvää ilmapiiriä.”

Hummel haluaa olla mukana muutoksessa kohti kestävää tekstiiliteollisuutta. On kehitettävä kohtuuhintaisia, ympäristöystävällisiä materiaaleja, mutta myös vähennettävä kulutusta.

”Suomessa on jäljellä vain vähän tekstiiliteollisuutta, mutta tutkimusta tehdään paljon ja uudet yritykset johtavat kehitystä. Tämän vuoksi on todella jännittävää olla Suomessa.”

Erityisen tärkeäksi Hummel kokee sen, että muutosta tavoitellaan eri alojen yhteistyönä. Kemistille työ vaatesuunnittelijoiden kanssa on kiehtovaa.

”Laboratoriotyön tuloksena on lukuja ja taulukoita, mutta tekstiilisuunnittelijoiden kanssa olemme voineet oikeasti tehdä tuotteita. On ihan eri asia, kun työstä syntyy jotain, minkä voi pukea ylleen ja millä on tarina.”

Michael Hummel

  • Koulutus: väitteli tohtoriksi epäorgaanisen kemian alalta 2009 Innsbruckin yliopistossa.
  • Työ: professori Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksella vuodesta 2019. Bioinnovaatiokeskuksen johtaja vuodesta 2021.
  • Ura: tutkijatohtorina, tutkijana ja tutkimusryhmän vetäjänä Aallossa 2009–2019.
  • Mitä opettelet juuri nyt: ”Opettelen edistämään monitieteistä työtä. Olin aiemmin mukana EU-projektissa, jossa kesti kauan, ennen kuin aloimme edes ymmärtää toisiamme. Monitieteisyys on palkitsevaa, koska keskustelemalla ja eri mieltä olemalla voi päätyä uusiin ratkaisuihin.”
  • Mitä asiaa olet tänään työssäsi ratkonut: ”Tänään on jännittävä päivä, koska aloitamme uuden professorin rekrytoinnin Bioinnovaatiokeskukseen.”
Michael Hummel istumassa laboratoriossa. Taustalla on kuvitettu kangas, jossa näkyy koivun runkoja. Kuvaaja: Rainer Paananen. Kuvittaja: Satu Kettunen.
Michael Hummelin kuvasi Rainer Paananen. Kuvittaja: Satu Kettunen.

Turhasta resurssien käytöstä pitää päästä eroon

Annu Niemisellä oli nuorena kaksi intohimoa. Yksi oli klassinen musiikki: oboen soitto ja säveltäminen. Toinen oli matematiikka ja etenkin sen pohdiskelu, miten ”kovilla” numeroilla voisi ratkoa ”pehmeitä” asioita eli isoja inhimillisiä ongelmia.

Jälkimmäisestä on kyse hänen perustamassaan Upright-yrityksessä. Upright kokoaa isoa dataa, joka kertoo, saavatko yritykset aikaan enemmän hyvää vai pahaa.

Idean siemen syntyi opiskeluaikoina Otaniemessä. Myöhemmin päivätyön ohessa Niemisen sormet syyhysivät kehittelemään omaa ideaa: mallia, jolla laskea yritysten nettovaikutuksia eli koko toiminnan plussia ja miinuksia ympäristölle, ihmisten terveydelle ja yhteiskuntaan.

Nieminen oli aluksi varma, että joku tekee jo samaa. Kun vastaavaa ei löytynyt edes Piilaaksosta, hän päätti ryhtyä yrittäjäksi.

Uprightin tiimin kehittämä tekoäly lukee valtavaa tieteellisten artikkelien tietokantaa ja etsii sadoista miljoonista tietolähteistä dataa vaikkapa tuotteen valmistuksen ja elinkaaren vaikutuksista.

”Esimerkiksi Apple saa osakseen pienen osan globaalin alumiiniteollisuuden päästöistä, koska se on yksi alumiinin käyttäjistä arvoketjun loppupäässä.”

Maksavat asiakkaat, kuten pankit, varainhoitajat ja muut organisaatiot, hyödyntävät noin 40 000 yritystä kattavaa tietokantaa sijoitus- ja rahoituspäätöksissään.

”Meillä oli tarve lähteä haastamaan isoja rahavirtoja. Tavallisen ihmisen syyllistämistä on jo tarpeeksi”, Nieminen sanoo.

Yritysten vastuullisuuteen on ennestään mittareita, mutta ne kuvaavat helposti pr-ponnisteluja enemmän kuin ydinliiketoimintaa. Fossiilienergiayhtiöllä voi olla hyvä hallinto ja työkulttuuri ja tärkeitä hyväntekeväisyyskohteita, mutta se ei muuta tosiasiaa, että päätuote tuhoaa ilmastoa.

Nieminen haluaisi poistaa maailmasta turhan resurssien käytön. Hän provosoi ihmisiä muutokseen: mitä parempaa ajallasi ja intohimollasi voisi saada aikaan?

Yrityksille viesti voi osua arkaan paikkaan.

”Mutta ihmiset firmoissa ovat fiksuja. Kaikki haluavat mieluummin luoda arvoa kuin tuhota sitä.”

Nieminen kokee, että eniten hyötyä työhön on ollut klassisen musiikin opinnoista ja siitä paineesta, kun tutkinto tai konsertti on alkamassa ja kroppa tärisee.

”Olen oppinut ajattelemaan, että minä vain kanavoin musiikkia ja tämä kappale haluaa tulla soitetuksi minun kauttani. Myös yrittäjänä on välillä hirvittänyt, mitä tässä puuhataan. Silloin ajattelen, että meillä on viesti, jonka pitää tulla kuulluksi ja katsotaan, mitä tapahtuu.”

Annu Nieminen

  • Koulutus: informaatioverkostojen diplomi-insinööri Aallosta, valmistui 2009.
  • Työ: Uprightin perustaja ja toimitusjohtaja vuodesta 2017.
  • Ura: konsultti McKinseyllä 2010–2013, Kasvuryhmän toimitusjohtajana 2015–2016 ja sen jälkeen Kasvuryhmän hallituksessa.
  • Mitä opettelet juuri nyt: ”Opiskelen kärsivällisyyttä: sitä että uskallan katsoa parin vuoden päähän enkä vain parin viikon päähän. Opettelen myös johtamaan kysymyksillä ja luottamuksella, ilman että tiedän itse kaikesta kaikkea.”
  • Mitä asiaa olet tänään työssäsi ratkonut? ”Olen suunnitellut Uprightin datan tulevia käyttökohteita ja sitä, miten työntekijät voisivat hyödyntää tietoa yritysten nettovaikutuksista työpaikkaa valitessaan.”
Henkilökuvassa Annu Niemisen kehoa peittää osittain valkoinen kangas, jossa on piirroskuvituksena värikkäitä graafisia elementtejä. Kuvaaja: Rainer Paananen. Kuvittaja: Satu Kettunen.
Annu Niemisen kuvasi Rainer Paananen. Kuvittaja: Satu Kettunen.

Ikäihmisen omainen tarvitsee kumppanin

Richard Nordström painoi töitä finanssialalla kymmenen vuotta. Kun oman äidin terveys heikkeni yllättäen, Nordström joutui uuteen rooliin: hoivaamaan vanhempaansa.

Se oli vaikeaa. Sekä kunnalta että yksityisiltä äidin luo tuli lähes aina eri hoitaja, ja omaiselle kulkeutui niukasti tietoa. Nordströmin oma elämä oli hektistä. Usein hän kiiruhti aamukahvi kädessä hoitamaan äidin arjen asioita ja saattoi illalla googlata yömyöhään tietoa.

”Näin heti, että muutokselle oli selvä tarve. Koin, että jonkin tahon pitäisi olla omaisen kumppanina alusta loppuun ja opastaa tilanteessa, jossa lähes kaikki ovat ensimmäistä kertaa”, Nordström sanoo.

Hän oli aina halunnut rakentaa jotain merkityksellistä, ja oma kokemus sai sysäyksen jättää finanssimaailman.

”Minusta tuntuu, että jos en olisi hypännyt yrittäjäksi silloin, en välttämättä olisi uskaltanut myöhemmin.”

Vuoden 2018 lopussa hän perusti senioripalvelu Helppyn, joka tarjoaa omaa kotiapuaan sekä opastaa ja järjestää muut tarvittavat palvelut kotiin.

Helppyn tuntipalkkaiset työntekijät, helpperit, ovat henkilökohtaisia avustajia tai terveydenhuollon ammattilaisia ja tekevät osaamistaan vastaavia töitä.

”Kaksi kolmasosaa avusta on arjessa auttamista kotona ja asioinneissa: perustekemistä, joka voi ikäihmisille olla vaikeaa toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.”

Tavallisesti kotihoitopalvelut toimivat optimoidulla reittisuunnittelulla, jolloin vanhuksen luo osuu usein eri hoitaja. Helppy pyrkii ”matchaamaan” avustajan ja ikäihmisen samalta asuinalueelta. Suuri osa helppereistä toimii osa-aikaisesti parin-kolmen tutun asiakkaan kanssa. Yrityksen digitaalisen sovelluksen avulla asiakas ja omaiset pysyvät kartalla palveluista.

Asiakkaita on nyt noin 300 eri paikkakunnilla, mutta Nordströmin visio on suuri. Helppy on saanut rahoittajiksi Icebreaker-rahaston ja kaksi enkelisijoittajaa, ja aikoo valmistella kansainvälistymistä ja kehittää teknologia-alustaansa. Seniorien palveluille on suuri tarve, mutta haastetta luo se, että hoivapalvelut on järjestetty eri maissa hyvin eri tavoin.

Muutoksen tavoittelussa ja epävarmuuden sietämisessä Nordströmiä on auttanut heittäytyminen käytännön työhön. Yrityksen perustettuaan hän auttoi äidin lisäksi kolmea senioria lähes tuhat tuntia kahden vuoden aikana: teki kotiaskareita, tuli mukaan saattajaksi ja piti seuraa.

”Siinä pääsi tosi syvälle siihen, millaista työn arki aidosti on.”

Richard Nordström

  • Työ: Helppy-yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja.
  • Koulutus: kaksi tutkintoa Aallosta: tuotantotalouden diplomi-insinööri 2008 ja kauppatieteiden maisteri 2009.
  • Ura: rahoitusalan tehtävissä Goldman Sachsilla 2009–2013, McKinseylla 2013, Boston Consulting Groupissa (BCG) 2014–2018.
  • Mitä opettelet juuri nyt: ”Olen opetellut muun muassa rekrytointia. Tiimin rakentaminen on yksi vaativimmista tehtävistä. Pitää löytää ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä muutosta ja elää pienessä epävarmuudessa.”
  • Mitä asiaa olet tänään työssäsi ratkonut: ”Olen suunnitellut teknologiajohtajamme kanssa omaisten portaaliamme, jolla perheet pystyvät hoitamaan kaikki velvollisuudet kätevästi ja mahdollisimman tehokkaasti kuntoon.”
Richard Nordströmillä on kuvassa yllään Helppy-firman logolla varustettu sininen collegepaita. Nordströmin taustalla on kangas, johon on kuvitettu ihmishahmoja ja käsiä. Kuvaaja: Rainer Paananen. Kuvittaja: Satu Kettunen.
Richard Nordströmin kuvasi Rainer Paananen. Kuvittaja: Satu Kettunen.

Tiimin rakentaminen on yksi vaativimmista tehtävistä. Pitää löytää ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä muutosta ja elää pienessä epävarmuudessa

Richard Nordström

Teksti: Terhi Hautamäki
Henkilökuvat: Rainer Paananen
Kuvitus: Satu Kettunen

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 29 lokakuussa 2021.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Autonominen A!ex-auto kuvattuna valoisassa autohallissa ympärillään viisi tutkijaa kesäisissä vaatteissa ja kasvoillaan maskit. Valkoisen auton katolla on tekninen laite ja auton tavaratilan kansi on ylhäällä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Itseohjautuva auto A!ex yllyttää tutkijoita yhteistyöhön

Valkoinen auto näyttää tavalliselta katumaasturilta. Tarkemmin katsottuna sen katolta havaitsee laserkeilaimen. Ohjaamosta ei löydy edes vaihdekeppiä, sillä A!exin vaihteet vaihtuvat algoritmien avulla.
Laura Sivula valokuvattuna ulkona, kaupunkimaisemassa, taustalla näkyy kerrostaloja, kuvan oikeassa yläkulmassa on männyn oksa, Sivula on pukeutunut mekkoon, jonka helma hulmuaa, hänellä on jalassa valkoiset tennarit.
Aalto Magazine Julkaistu:

Arjen valintoja: Olet elämänlaajuisen oppimisen puolestapuhuja, Laura Sivula, minkä taidon itse opettelit viimeksi?

Aalto-yliopiston kesäkoulun ohjelmajohtaja ja elämänlaajuisen oppimisen asiantuntija kertoo, että kukaan ei ole koskaan täysin valmis.
Olli Ikkala ryhmäkuvassa portaikossa viiden tutkijan kanssa, Ikkala seisoo portaikon edessä ja katsoo tutkijoita, tutkijat seisovat rappusilla peräkkäin.
Aalto Magazine Julkaistu:

Materiaalia voi kouluttaa kuin Pavlovin koiraa – Professori Olli Ikkala tiimeineen kehittelee uusia materiaaleja

Voiko muovia opettaa sulamaan itsestään? Voiko syöpäkasvaimen pitää elävänä kehon ulkopuolella yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat materiaalitutkijat, jotka tekevät yhteistyötä Olli Ikkalan kanssa.
Yhteiskuvassa Juudit Ottelin ja Matti Kuittinen seisovat vierekkäin ja katsovat kohti kameraa. Ottelinin kädessä on pieni musta 3d-tulostettu pääkallo, Kuittinen pitelee käsissään työmaakypärää, jossa on kuulosuojaimet.
Aalto Magazine Julkaistu:

Eristeet farkuista, seinät jätebetonista - rakentamiseen tarvitaan vähemmän synnintuntoa ja enemmän ratkaisuja

Isoin ympäristöteko olisi jättää kokonaan rakentamatta. Mutta myös kiertotaloudella voidaan hillitä rakentamisen ilmastokuormaa, sanovat tutkijatohtori Juudit Ottelin sekä arkkitehti, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.