Uutiset

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Kuva: VTT / FOLD-hanke.

Aalto-yliopiston ja VTT:n luotsaamat FOLD ja FOLD2 -hankkeet ovat lähteneet rohkeasti uudistamaan kartonkia materiaalina ja onnistuneet kehittämään tavan valmistaa taipuisaa, monikäyttöistä ja kestävää pakkausmateriaalia. Kaksivaiheisessa hankkeessa on ensin kehitetty origamikartonkia taitteleva kone, ja seuraavaksi siirrytään testaamaan myös muita materiaaleja kartongin rinnalla.

”FOLD-hankkeessa kehitetty teknologia on täysin uniikki maailmassa. Origamitaittelu muuttaa kartongin taipuisaksi, suojaavaksi ja näyttäväksi materiaaliksi, jollaista ei tähän mennessä ole pystytty valmistamaan teollisesti. Kehittämämme teknologia mahdollistaa taitosmateriaalin tuotannon myös kierrätysmateriaalista”, innovaation alkuunpanija, tutkimusryhmän johtaja Jarmo Kouko VTT:ltä kertoo.

Pakkausmateriaalien markkina on verkkokaupan yleistyttyä edelleen huimassa kasvussa: kotimaisen pakkausmateriaalin vientipotentiaalin arvioidaan ylittävän jopa 750 miljoonaa euroa. Samaa tahtia kasvaa myös huoli pakkausten hiilijalanjäljestä ja materiaalivalinnoista – uusille, kestäville ratkaisuille on tilausta.

Kaunis materiaali inspiroi myös muotoilijoita

Monikäyttöisyytensä ja ympäristöystävällisyytensä lisäksi materiaali inspiroi myös muotoilijoita. FOLD-materiaalista tuotettuja demopakkauksia on esitelty jo Helsingin ja Hollannin Design-viikoilla 2023, joissa materiaali on saanut innostuneen vastaanoton. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa pakkauksen estetiikka on tärkeä osa asiakaskokemusta:

”Mielenkiintoisen visuaalisen ilmeen ja uusiutuvan materiaalin vuoksi origamit toimivat hyvin kuluttajatuotteissa”, kertoo Essi Arola Lumenelta.

”Kartongin taittelu avaa meille aivan uusia mahdollisuuksia, kun kehitämme kuitupohjaisia pakkauksia esimerkiksi elintarviketeollisuudelle. Uuden japanilaisen omistajamme myötä origamitaitokset ovat erityisen kiinnostava aihe,” kertoo Annika Sundell Walki Groupilta.

Monipuolinen materiaali innoittaa myös opiskelijoita ja tutkijoita:

”Tämä hanke on hyvä esimerkki monialaisen yhteistyön voimasta. Taitteluun liittyvien pulmien ratkaiseminen edellyttää matematiikan ideaalisten geometristen rakenteiden ymmärtämisen lisäksi myös materiaalien ja mallinnuksen tuntemusta muotoilun ja insinööritieteiden kautta. Ennakkoluuloton käsityönä tehty protoilu on tuottanut lukuisia uusia tutkimuskysymyksiä käytännön sovellusten rinnalle. Pakkausratkaisujen lisäksi projektin tulokset soveltuvat myös esimerkiksi hiontatuotteisiin ja sisustusskaalan rakenteisiin,” summaa origameihin perehtynyt Kirsi Peltonen, matematiikan lehtori Aalto-yliopistosta.

Yritysyhteistyö siivittää kaupallistamista

FOLD-hankkeessa kahdeksan mukana ollutta teollisuusyritystä osallistui sekä kehitystyöhön että hankkeen rahoittamiseen. FOLD hankkeen 5,6 miljoonasta eurosta Business Finland rahoitti yli puolet. Hankkeen nykyinen vaihe FOLD2 käynnistyi maaliskuussa 2024 Business Finlandin ja suomalaisen yrityskonsortion tuella. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa valmistusteknologian sovellusalaa muihin materiaaleihin ja etsiä sitä varten kumppaneita teknologian pilotointiin.

”Pakkausteollisuus on erittäin kiinnostunut FOLDista, ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa voi tulevaisuudessa mahdollistaa nopean siirtymän innovaatiosta käytännön sovellutuksiin. Origamikartonkia voitaisiin nähdä joissakin sovellutuksissa markkinoilla jo noin 3–5 vuoden sisällä, jos hanke etenee suunnitelmien mukaan” kertoo Jari Räsänen Stora Ensolta.

FOLD-hankkeessa olivat mukana VTT:n ja Aalto-yliopiston lisäksi Anpap, Business Finland, Elomatic, Lumene, Metsä Board, Mirka, Orfer, Soften ja Stora Enso.

FOLD2-hankkeessa ovat mukana VTT:n ja Aalto-yliopiston lisäksi Anpap, Business Finland, Marja-Suomen Taimituotanto, Mirka, Soften, Stora Enso ja Walki.

Lisätietoa: 

Jarmo Kouko, tutkimusryhmän johtaja, VTT, jarmo.kouko@vtt.fi, puh. +358 40 724 3809.

Fold-hankkeen verkkosivut löytyvät täältä.

Monialainen origameihin perustuva tutkimushanke etsii ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin

Aallossa on alkamassa matematiikan, insinööritieteiden ja taiteiden aloja kattava yhteishanke, jossa tutkitaan ja kehitetään taittelutekniikkaa teollisuuden tarpeisiin. Hankkeeseen osallistuvat...

Lue lisää
Paper packaging prototypes - miura ori technique. Photo: Valeria Azovskay
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.