Nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa
Aalto-yliopiston, Turun PET-keskuksen ja Oxfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että nauraminen vapauttaa endorfiineja ihmisen aivoissa. Tämä voi auttaa sosiaalisten suhteiden muodostamista ja ylläpitämistä.
”Nauramisen aiheuttama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä. Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta. Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
Nauraminen aiheutti mielihyvän tunteita ja rentoutumista, ja vapautti endorfiineja aivojen alueilla, jotka osallistuvat vireystilan ja tunteiden säätelemiseen. Mitä enemmän opioidireseptoreja tutkittavien aivoissa oli, sitä enemmän he myös nauroivat tutkimuksen aikana.
“Uuden tutkimuksemme tulokset valottavat niitä tärkeitä aivojen neurokemiallisia mekanismeja, joiden aktivoitumiseen perustuu yhdessä olemisen nauramisen hyvää tekevä ja meitä toisiin ihmisiin liittävä vaikutus. Suhtaudumme positiivisesti ihmisiin, joiden kanssa nauramme yhdessä. Herkkyytemme sosiaalisissa tilanteissa on kuitenkin yksilöllisiä, ja tämäkin voi selittyä eroista aivojemme neurokemian perusteella”, lisää professori Mikko Sams Aalto-yliopistolta.
”Monet apinalajit ylläpitävät sosiaalisia suhteita sukimalla toistensa turkkeja, minkä tiedetään vapauttavan endorfiineja. Tällainen kahdenvälinen sukiminen on kuitenkin hidasta. Koska nauraminen aiheuttaa samanlaista endorfiinien vapautumista, se mahdollistaa huomattavasti laajempien sosiaalisten verkostojen muodostamisen. Nauru tarttuu helposti, jolloin endorfiineja vapautuu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy yhdessä nauravilla ihmisillä”, kertoo Aalto-yliopiston vieraileva professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta.
Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian eli PET-kuvantamisen avulla. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti: ystävien kanssa nauramisen jälkeen sekä yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen.
Tulokset julkaistiin The Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja European Research Council.
Lisätietoja:
Mikko Sams
Professori
Aalto-yliopisto
mikko.sams@aalto.fi
puh. 050 521 5739
Lauri Nummenmaa
Professori
Turun PET-keskus
latanu@utu.fi
puh. 050 431 9931
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Tutkijat parantavat mikrokäsittelyn saavutettavuutta
FilMBotin tarkoitus on madaltaa tarkkuustyön kynnystä koulutuksessa, tutkimuksessa ja mikrokokoonpanossa