Uutiset

Nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa

Nauramisen aikaansaama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista.
(A) Nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa. (B) Mitä enemmän opioidireseptoreita tutkittavilla oli, sitä herkempiä he olivat nauramaan. Kuvatiedot: Turun PET-keskus.

Aalto-yliopiston, Turun PET-keskuksen ja Oxfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että nauraminen vapauttaa endorfiineja ihmisen aivoissa. Tämä voi auttaa sosiaalisten suhteiden muodostamista ja ylläpitämistä.

”Nauramisen aiheuttama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä. Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta. Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.

Nauraminen aiheutti mielihyvän tunteita ja rentoutumista, ja vapautti endorfiineja aivojen alueilla, jotka osallistuvat vireystilan ja tunteiden säätelemiseen. Mitä enemmän opioidireseptoreja tutkittavien aivoissa oli, sitä enemmän he myös nauroivat tutkimuksen aikana.

“Uuden tutkimuksemme tulokset valottavat niitä tärkeitä aivojen neurokemiallisia mekanismeja, joiden aktivoitumiseen perustuu yhdessä olemisen nauramisen hyvää tekevä ja meitä toisiin ihmisiin liittävä vaikutus. Suhtaudumme positiivisesti ihmisiin, joiden kanssa nauramme yhdessä. Herkkyytemme sosiaalisissa tilanteissa on kuitenkin yksilöllisiä, ja tämäkin voi selittyä eroista aivojemme neurokemian perusteella”, lisää professori Mikko Sams Aalto-yliopistolta.

”Monet apinalajit ylläpitävät sosiaalisia suhteita sukimalla toistensa turkkeja, minkä tiedetään vapauttavan endorfiineja. Tällainen kahdenvälinen sukiminen on kuitenkin hidasta. Koska nauraminen aiheuttaa samanlaista endorfiinien vapautumista, se mahdollistaa huomattavasti laajempien sosiaalisten verkostojen muodostamisen. Nauru tarttuu helposti, jolloin endorfiineja vapautuu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy yhdessä nauravilla ihmisillä”, kertoo Aalto-yliopiston vieraileva professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta.

Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian eli PET-kuvantamisen avulla. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti: ystävien kanssa nauramisen jälkeen sekä yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen.

Tulokset julkaistiin The Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja European Research Council.

Lisätietoja:                        

Mikko Sams
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 521 5739

Lauri Nummenmaa                                     
Professori
Turun PET-keskus
[email protected]              
puh. 050 431 9931           

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

two men shaking hands
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto Ville Piipolle

Muotoilun opinnäytetyö keskittyy sähkömoottoripyörän ajoergonomiaan ja kestävään muotoiluun.
Janne Lindqvist seisoo mustassa puvussa taustallaan Aallon A-kirjainvalotaulu ja valotaideteos seinällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Janne Lindqvistille ensimmäisenä Suomessa Mozillan säätiön rahoitus, jolla pyritään "tekemään internetistä parempi paikka"

Mozillan säätiön rahoitukset ovat erittäin kilpailtuja, sillä ne ovat rajoittamattomia lahjoituksia.
Janne Lindqvist
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Janne Lindqvist: Auttaminen ei onnistu norsunluutornista

Tietotekniikan professori on sosiaalinen oman tiensä kulkija, joka luottaa tutkimusaiheiden valinnassa vahvaan kutinaan.
maankäyttö
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta on haitallista planeetallemme, koska se aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä.