Uutiset

Nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa

Nauramisen aikaansaama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista.
(A) Nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa. (B) Mitä enemmän opioidireseptoreita tutkittavilla oli, sitä herkempiä he olivat nauramaan. Kuvatiedot: Turun PET-keskus.

Aalto-yliopiston, Turun PET-keskuksen ja Oxfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että nauraminen vapauttaa endorfiineja ihmisen aivoissa. Tämä voi auttaa sosiaalisten suhteiden muodostamista ja ylläpitämistä.

”Nauramisen aiheuttama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä. Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta. Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.

Nauraminen aiheutti mielihyvän tunteita ja rentoutumista, ja vapautti endorfiineja aivojen alueilla, jotka osallistuvat vireystilan ja tunteiden säätelemiseen. Mitä enemmän opioidireseptoreja tutkittavien aivoissa oli, sitä enemmän he myös nauroivat tutkimuksen aikana.

“Uuden tutkimuksemme tulokset valottavat niitä tärkeitä aivojen neurokemiallisia mekanismeja, joiden aktivoitumiseen perustuu yhdessä olemisen nauramisen hyvää tekevä ja meitä toisiin ihmisiin liittävä vaikutus. Suhtaudumme positiivisesti ihmisiin, joiden kanssa nauramme yhdessä. Herkkyytemme sosiaalisissa tilanteissa on kuitenkin yksilöllisiä, ja tämäkin voi selittyä eroista aivojemme neurokemian perusteella”, lisää professori Mikko Sams Aalto-yliopistolta.

”Monet apinalajit ylläpitävät sosiaalisia suhteita sukimalla toistensa turkkeja, minkä tiedetään vapauttavan endorfiineja. Tällainen kahdenvälinen sukiminen on kuitenkin hidasta. Koska nauraminen aiheuttaa samanlaista endorfiinien vapautumista, se mahdollistaa huomattavasti laajempien sosiaalisten verkostojen muodostamisen. Nauru tarttuu helposti, jolloin endorfiineja vapautuu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy yhdessä nauravilla ihmisillä”, kertoo Aalto-yliopiston vieraileva professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta.

Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian eli PET-kuvantamisen avulla. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti: ystävien kanssa nauramisen jälkeen sekä yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen.

Tulokset julkaistiin The Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja European Research Council.

Lisätietoja:                        

Mikko Sams
Professori
Aalto-yliopisto
mikko.sams@aalto.fi
puh. 050 521 5739

Lauri Nummenmaa                                     
Professori
Turun PET-keskus
latanu@utu.fi              
puh. 050 431 9931           

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

primo.aalto.fi etusivu
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-Primo uudistui

Aalto-Primo on päivitetty uuteen versioon.
The PulseOn team posing for the camera. 7 men in suits, 5 standing and 2 sitting on the sides
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

PulseOn Oy syntyi Nokian Bridge-ohjelman ansiosta

Nokia Oyj käynnisti vuonna 2011 laajan Nokia Bridge -ohjelman, jolla tuettiin irtisanottujen osaajien polkua yrittäjyyteen ja työllistymiseen. Aalto Startup Center tarjosi Bridge-ohjelmaan osallistuville yrityskiihdyttämöpalveluja ja valmensi osallistujia innovointi- ja kaupallisprosesseihin.
Ilmakuva modernista punatiili- ja lasikampuksesta, kaarevista teistä, ratikkakiskoista sekä taustan järvestä ja metsästä
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle

Tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Talvitakkinen henkilö lataa lumista sähköautoa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus

Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.